Perustuslakivaliokunta erimielinen poikkeusolojen lainsäädännöstä
– Presidentin on oltava mukana poikkeusolojen toteamisessa, perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja kansanedustaja Jacob Söderman (sd.) vaatii.
Perustuslakivaliokunta käsitteli eilen poikkeusoloja koskevaa niin sanottua valmiuslakia. Valiokunnan enemmistöllä ei ollut huomauttamista lakiehdotukseen, jossa poikkeusoloja koskeva asetusvalta siirretään tasavallan presidentiltä valtioneuvostolle.
Vanha käytäntö, jossa valmiuslait otetaan käyttöön presidentin asetuksella, pitäisi säilyttää muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehenä (1989–95) ja ensimmäisenä Euroopan oikeusasiamiehenä (1995–2003) toimineen Södermanin mukaan.
– Kansan valitseman presidentin on oltava mukana päätöksenteossa, kun kansakuntaa kohtaa vakava kriisi ja kansalaisten perusoikeuksia voidaan rajoittaa voimakkaasti, Söderman toteaa.
Presidentin mukanaolo valmiuslain mainittujen poikkeusolojen toteamisessa tarkoittaa Södermanin mukaan sitä, että kaikki kolme keskeistä valtioelintä – presidentti, hallitus ja eduskunta – osallistuvat poikkeusolojen toteamiseen ja niiden aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumiseen.
Edellisen kerran valmiuslakia korjattiin vuonna 2000, jolloin se päivitettiin vastaamaan perusoikeusuudistusta. Tuolloin asetusvalta jäi presidentille, kun valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia käyttää valtioneuvosto.
Perustuslakivaliokunnan sosiaalidemokraattisten jäsenten Jacob Södermanin, Antti Vuolanteen ja Johanna Ojala-Niemelän valmisteleman vastalauseen allekirjoitti myös valiokunnassa istuva Vasemmistoliiton kansanedustaja Veijo Puhjo ja kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen.
Eriävässä lausunnossa todetaan, että uusi lakiteksti ei vastaa perustuslakia, jonka mukaan esimerkiksi Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Nykyisen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät presidentti ja valtioneuvosto.
uutiskirje 
