Itellan muutosturvaneuvotteluissa myös merkittäviä tuloksia
– Se on lievästi ilmaisten vähän aaltoilevaa, luonnehtii PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkuna valtion omistajapolitiikkaa ja toivoo johtamansa ammattiliiton luonteeltaan poliittisen mielenilmaisun herättelevän maan poliittista johtoa.
Hallituksen teot ja puheet ovat olleet jyrkässä ristiriidassa valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikan kanssa.
Vilkuna sanoo ihmetelleensä todella kovasti, että välillä voidaan valtionyhtiötä määrätä, välillä taas ei. Pääministeriä myöten on yrityksille esitetty vetoomuksia pidättäytyä irtosanomisista ja lomautuksista.
Mutta mitä saa iso valtionyhtiö Itella tehdä ilman, että valtion taholta puututaan? Viimeisen vuoden aikana on käyty neuvotteluja, joiden piiriin on kuulunut 4 000 työntekijää. Uusimmalla yt-menettelyllä Itella tähtää noin 400 henkilön vähentämiseen. Konsernissa on väkeä 32 000.
Hallintoneuvosto
on ilman valtaa
Vilkuna perää poliittista vastuunottoa. Valtiovallan suhtautumisesta poliittiseen vastuunottoon kertoo PAU:n puheenjohtajan mielestä paljon esimerkiksi se, millainen hallitus valitaan Itellan kaltaiseen merkittävän peruspalveluyhtiöön.
– Sen kokoonpanossa korostuu talousnäkemys, minkä seurauksena esimerkiksi palvelutason riittävyyden tarkastelu jää ikäänkuin viranomaistehtäväksi.
Vilkuna vaatii hallintoneuvostoille valtionyhtiöissä todellista päätösvaltaa.
– Näin Itellassakaan ei ole. Itellan hallintoneuvostolla on oikeus pyytää lausuntoja. Minä oikeastaan kauhistelen hallintoneuvostossa istuvien kansanedustajien osaa. Heidän kätensä sidotaan sanomalla, että yhtiön on toimittava liiketoiminnan lakien mukaan, eikä siten ole parlamentaarisin keinoin vaikutettavissa.
Eläkeiän nostoa koskeneen keskustelun jälkeen Itella ilmoitti sulkevansa työttömyyseläkeputken. PAU:ssa ihmetellään päätöksen ajoitusta ja omistajaohjauksesta vastaavien ministerien roolia.
Työttömyyseläkeputken käyttö on ollut tähän saakka jo vuosia saneeratussa konsernissa välttämätön työkalu pyrittäessä hallittuun rakennemuutokseen.
Tähän saakka hallittu menettely on tarkoittanut turvautumista sisäisiin siirtoihin suuressa yhtiössä, valtio-omistajan vastaantuloon tuottovaatimuksissaan ja erilaisten tukipakettien laatimista.
Vilkunalle sopisi valtion tuottotavoitteen pudottaminen vaikka nollaan. Tuloutus valtiolle on viime vuosina ollut laskeva, viime vuonna 10 miljoonaa euroa.
Jos valtio ei pidä mahdollisena käyttää tuottotavoitteen laskemista yhtenä työkaluna rakennemuutokseen vastaamisessa, ei sen Vilkunan mielestä pitäisi myöskään estää työttömyyseläkeputken kaltaisten työkalujen käyttämistä. Valtion pitäisi myös ymmärtää, että yrityksen tulos voi välillä vähän notkahtaakin.
Sanomalehdet
kannetaan
PAU:n mielenilmaus on alkuperäistä suunnitelmaa rajatumpi. Kantokielto ei koske sanomalehtiä eikä esimerkiksi verikuljetuksia.
– Halusimme rajoittaa työnseisausta, kun emme halunneet häiritä kansalaisten elämää tarpeettomasti. Vaikutuksensa oli myös sillä, että saimme luotua muutosturvapaketin kohtuullisen hyvässä hengessä. Suhtautumista Itellan suuntaan Vilkuna kuvaakin toteamalla ”postimiesten olevan sen suuntaan pahalla päällä, mutta ei kauhean pahalla päällä”.
PAU:n puheenjohtaja kuvaa viikonvaihteessa sovittua muutosturvapakettia merkittäväksi ja laajaksi kokonaisuudeksi.
Paketti sisältää erityyppisiä myönteisistä elementeistä koostuvia yksilöllisiä tukitoimia.
Muutospaketissa panostetaan erityisesti uudelleenkoulutukseen sekä rahallisiin korvauksiin työntekijän joutuessa vaihtamaan paikkakuntaa työpaikan takia. Lisäksi on sovittu, että lomautusten yhteydessä päiviä käytetään ensin koulutukseen.
– Sovimme muun muassa irtisanomisajan palkan lisäksi maksettavista tukirahoista ja lain edellyttämää pitemmästä takaisinottovelvollisuudesta.
Vilkuna uskoo paketin hyvin todennäköisesti myös nostavan merkittävästi irtisanomiskynnystä.
Kriisipaikkakunnille
jatkoaikaa
– Hyvä tulos oli myös se, että onnistuimme tuplaamaan lakisääteiset yt-neuvotteluajat. Kipeimpien uhkien, Rovaniemen ja Kajaanin postien tulevaisuudesta käytäviin neuvotteluihin sovittiin neuvotteluajan jatkuvan elokuun loppuun.
Rovaniemi ja Kajaani ovat ainoat paikkakunnat, joissa Itella kaavailee työpaikkojen karsimista postin jakelusta ja lajittelusta. PAU:ssa pidetään todennäköisenä, että näillä paikkakunnille ei kyetä palvelutasoa säilyttämään, jos esitetyt irtisanomismäärät toteutetaan.
– Tämänkin me haluamme selvittää yt-menettelyssä.
Satoja työpaikkoja menetetään, mutta VIlkuna olettaa, että neuvotteluaikojen pidentäminen, sovittujen sisäisen sijoittelun tukikeinojen käyttöönotto ja takaisinottovelvoitteen tehostaminen ovat keinoja, joilla irtisanomisuhan alla olevaa väkeä vielä saadaan työllistymään konsernin sisälle.
uutiskirje 