Professori Tuomas Forsberg kritisoi Venäjää:
Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta puuttuu konkreettinen sisältö, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi.
Medvedev esitti Suomen vierailullaan maanantaina, että hänen vaatimansa uusi sopimus toimisi euro-atlanttisen yhteistyön perustana. Medvedevin mukaan Nato tai Euroopan unioni eivät ole riittävä ratkaisu, koska kaikki maat eivät niihin kuulu.
Kaikki Euroopan maat, Yhdysvallat, Kanadan ja muun muassa kaikki entisen Neuvostoliiton osavaltiot käsittävä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on keskittynyt Medvedevin mukaan epäoleellisiin asioihin.
Medvedevin aloitetta kriittisesti tarkastellessaan Forsberg näkee, että kaiken taustalla on Venäjän halu saada uusi parempi poliittinen asema vaikuttaa Euroopan turvallisuuskehitykseen. Hänen mukaansa uutta ehdottaessaan Venäjä pelaa aikaa, kun se ei halua toimia nykyisessä Etyjissä.
Forsberg sanoo, että päinvastoin kuin Medvedev esittää, Etyj on toimintakykyinen ajan tasalla oleva organisaatio.
– Jos Etyj ei toimisi eivätkä sen arvot välittyisi käytäntöön, niin ei Venäjän kannattaisi sitä vastaan näin ärhäkästi reagoida. Päinvastoin, Etyjin arvoilla on merkitystä ja sen pohjalta voidaan toimia. Kun Venäjä kokee Etyjin kiusallisena, niin se on osoitus siitä, ettei Etyj ole ihan hampaaton.
Venäjä Natoon
jos niin halutaan
Forsberg ei pidä realistisena, että Venäjästä tulisi EU:n tai Naton jäsen.
– Ei ole todennäköistä, että Venäjästä tulisi Naton jäsen. Minusta sille on kuitenkin edellytykset, jos on poliittista tahtoa.
Forsbergin mukaan Venäjän Nato-jäsenyys olisi siis mahdollista. Se olisi hänen mukaansa yksi hyvä tapa vastata Venäjän valtapyrkimyksiin.
– Venäjälle voisi sanoa, että tässä on Nato jo olemassa ja siihen voi liittyä ja sitä kautta pääsee vaikuttamaan asioihin.
Venäjälle ei pidä Forsbergin mukaan kuitenkaan tarjota Nato-jäsenyyttä länsimaiden omien valtapyrkimyksien lähtökohdista, esimerkiksi Venäjän ja Kiinan yhteistyön estämiseksi.
– Kaikki yhteistyö on hyvästä. Yhteistyö Venäjän ja Kiinan välillä on myös eurooppalaisten näkökulmasta parempi kuin se, että ne olisivat napit vastakkain, koska niillä on paljon konfliktiherkkyyttä sillä alueella.
– Kyllä lännen politiikan lähtökohtien pitää olla riippuvaisia yhteisistä arvoista eikä vain kansainvälisen politiikan strategisesta voimatasapainoajattelusta.
Eurooppalaisilla
arvoilla eteenpäin
Forsberg painottaa, että yhteistyön Venäjän kanssa – Nato-yhteistyönkin – pitää rakentua jo olemassa oleville eurooppalaisille arvoille. Niistä ei voi perääntyä.
– Me länsimaat, Suomi mukaan lukien, emme voi purkaa tätä Euroopan kehitystä ja kelata sitä takaisinpäin, että meillä ei olisikaan yhteisiä arvoja ja että nyt hoidettaisiinkin asioita jotenkin etupiiriajattelun kautta.
– Venäjän kanssa voitaisiin mennä eteenpäin, jos meillä olisi selkeä kuva Venäjän ehdotuksesta. Siitä, millä tavalla sen tulos olisi parempi kuin nykyinen Etyj ja nykyisen Etyjin arvot.
Forsbergin arvion mukaan Venäjä ei näytä pystyvän tarjoamaan todellista uutta institutionaalista muotoa tai arvosisältöä eurooppalaiselle turvallisuusyhteisölle.
– Näyttää siltä, että Venäjälle riittäisi yksi turvallisuuspoliittinen artikla, että Nato ei saa laajentua itään.
Forsberg sanoo, että länsimaat eivät voi muuttaa omia yhteisiä arvojaan Venäjän takia, mutta sen sijaan suhtautumista Venäjään voidaan muuttaa.
– Me voimme muuttaa suhtautumistamme Venäjään ja siihen, kuinka paljon Venäjä saa vaikutusvaltaa ja kuinka se otetaan huomioon näissä olemassa olevissa rakenteissa. Siinä varmaan on korjaamista, mutta ei arvopohjassa.
lehti 