– Valtion päättäjät tarvitsevat nyt kaiken tuen ja ideoinnin, mitä on mahdollista antaa, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jorma Kortesoja linjaa.
– Vientimarkkinat ovat pysähtyneet totaalisesti. Silloin kotimarkkinat pitävät Suomen talouden viriilinä.
Tähän saumaan Kortesoja haluaisi laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä pienremonteista ja kotitalouden palveluista myös uudisrakentamiseen. Määräaikainen verovähennysoikeuden laajentaminen olisi voimassa kaksi vuotta. Kortesojan mukaan se saattaisi toimia signaalina, joka saisi kotitaloudet investoimaan uuteen omakotitaloon tai loma-asuntoon.
– Kotitalouksilla on ostovoimaa. Meillä kotitalouksien velkaantumisaste on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen vähäistä.
Pientä taloudellista tönäisyä tarvittaisiin markkinoilla, sillä esimerkiksi talotehtaiden esittelyissä käy väkeä lähes entiseen malliin, mutta ostopäätöksiä ei uskalleta tehdä.
– Jos nuori pariskunta saisi kahden vuoden aikana yhteensä 12 000 euron verovähennyksen uuteen asuntoon, niin se on sellainen vinkki, joka tuntuu. Samoin päätös loma-asunnon rakentamisesta eläkepäivien rauhoittumispaikaksi olisi helpompi tehdä, Kortesoja uskoo.
Rakentaminen näkyy ja tuntuu nopeasti taloudessa.
– Rakentaminen on ala joka pistää paljon kärrynpyöriä liikkeelle, maarakentamisesta, kunnallistekniikasta ja kaavoituksesta lähtien, Kortesoja muistuttaa.
Nyt 70 prosenttia elementtiteollisuuden työntekijöistä on työttömänä. Kortesoja pelkää, että pitkään jatkuva rakennusalan lama hävittää ammattikunnan kokonaan. Etenkin nuoret työntekijät eivät pitkään jää odottamaan vaan hakeutuvat muihin töihin.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen toisi myös suurempaa vaihtelua rakennuskohteisiin.
– Julkinen tuki on kohdistettu suurempiin kokonaisuuksiin, kuten vuokra-asuntotuotantoon. Sen sijaan pienet rakentamiskohteet ovat hätää kärsimässä. Jo nyt on nähty pienten rakennusyhtiöiden konkursseja, Kortesoja huomauttaa.
Määräaikainen verovähennysoikeuden laajentaminen on lakiteknisesti helppo tehdä, parin sanan muutoksella tuloverolain pykälät saada joustamaan tähän tarkoitukseen.
– Tämä on myös siitä hyvä tapa elvyttää, että se ei kuluta verovaroja, jos se ei toimi.
Uudisrakentamiskohteet ovat työllistämisvaikutuksiltaan pitkäaikaisia, vuosi vierähtää helposti omakotitalotyömaalla.
Rakennusliitossa ollaan Suomen Yrittäjien kanssa samoilla linjoilla määräaikaisesta kotitalousvähennysoikeuden laajentamisesta.
– Ennusteemme on, että tänä vuonna rakennusalalla tuhat yritystä menee konkurssiin. Suurin osa konkurssiin joutuneista on asiallisia ja työntekijöitään hyvin kohtelevia yrittäjiä. Kotitalousvähennyksen laajentaminen väliaikaisesti uudisrakentamiseen estäisi osaltaan konkurssiaaltoa ja työpaikkakatoa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tukee ehdotusta.
Kotitalousvähennyksellä voidaan myös vähentää harmaata ja pimeää työtä, sillä kuitittomasta palkanmaksusta ei voi saada verohyötyä.
– Se vahvistaisi rehellistä peliä pelaavien yritysten ja niiden työntekijöiden asemaa, Harjuniemi toteaa. (KU)
n
Kotitalous-
vähennys
Tänä vuonna kotitalousvähennyksen yläraja on 3 000 euroa.
Pariskunta voi saada yhteensä 6 000 euron kotitalousvähennykset.
Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 30 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut.
Ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetuista työkorvauksista vähennyskelpoista on 60 prosenttia.
Kotitalousvähennyksen omavastuu on sata euroa.
Vähennys tehdään jälkikäteen kyseisen vuoden verotuksessa. Siitä voi hakea myös etukäteen vähennyksen ennakonpidätykseen.
Vähennykseen piiriin kuuluvat muun muassa kodin ja asunnon sekä vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja parannustyöt.
Vähennyksen voi saada myös omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien luona teetetystä työstä.
Esimerkiksi vesi- ja jätevesijärjestelmiin, energiaan ja lämmitykseen, sähköistykseen sekä ilmastointiin liittyvät korjaus- ja perusparannustyöt ovat vähennyskelpoisia. (KU)
uutiskirje 
