Jouko Kajanoja on yhdessä kollegansa Robert Hagforsin kanssa kehitellyt uudenlaista teoreettista mallia pohjoismaisen hyvinvointivaltion tueksi. He kutsuvat sitä hyväksi kehäksi.
– Idea on siinä, että kun koulutus, tulonsiirrot ja muut hyvinvointivaltion toimenpiteet vähentävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja luovat kaikille tasavertaisesti mahdollisuuksia, niin se lisää ihmisten keskinäistä luottamusta ja osallistumista. Se puolestaan lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä ja hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Ja kun ihmiset näkevät, että järjestelmä lisää hyvinvointia, he ryhtyvät myös kannattamaan hyvinvointivaltiota, Kajanoja selvittää.
Kun tämä puolestaan johtaa poliittisiin toimenpiteisiin, jotka entisestään vähentävät eriarvoisuutta, hyvä kehä on valmis.
Kajanoja muistuttaa, että nytkin valtaosa suomalaisista kannattaa palveluista ja tulonsiirroista huolehtimista, korkeamman verotuksen uhallakin. Sekin on todennettu, että hyvinvointivaltio lisää ihmisten luottamusta toisiinsa,
– Kun Pohjoismaissa kysytään ihmisiltä, luottavatko he toisiinsa, niin 60–70 prosenttia sanoo luottavansa. Etelä- ja Keski-Euroopassa luku on 20–40 ja Brasiliassa 3 prosenttia.
Kajanojan ja Hagforsin malli haastaa vallitsevan talouspoliittisen ajattelun, jonka mukaan tulonsiirrot ja julkiset palvelut voivat olla moraalisesti oikeutettuja, mutta taloudellisen menestyksen kannalta haitallisia.
Tällainen uusliberalistinen ajattelu on Kajanojan mukaan edelleen vahvasti vallalla esimerkiksi pääministerin johtaman talousneuvoston asiakirjoissa.
Perustulo voisi Kajanojan mukaan olla yksi elementti hyvän kehän edistämisessä, mikäli se lisää ihmisten hyvinvointia ja osallistumista.
uutiskirje 
