Etelä-Suomen EU-toimiston päällikkö Tuula Loikkanen:
Hämeen liitolla on vuosikymmenen ajan ollut Brysselissä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan kanssa yhteinen EU-toimisto, jonka tehtävänä on tehdä edunvalvontatyötä kaikkien hämäläisten toimijoiden hyväksi, avustaa yhteyksien solmimisessa ja hoitaa maakunnan markkinointia.
EU-toimiston päällikkönä toimivan Tuula Loikkasen mukaan ”alueiden Eurooppa” on yksi tärkeä periaate, jonka mukaisesti EU:ssa halutaan alueita kehitettävän.
– EU:n aluepolitiikassa ei lähdetä pelkästään jäsenmaista, kansalliselta pohjalta, vaan katsotaan jokaisen alueen erilaisuutta, mitä hyvää ja huonoa niistä löytyy, ja yritetään siltä pohjalta kehittää alueita.
Eniten alueellista tukea jaetaan rakennerahastojen kautta. Loikkasen mukaan Päijät-Häme on vaikean työttömyytensä takia saanut naapurimaakuntia enemmän rahaa näiden rahastojen kautta.
– Rahasummat ovat 90-lukuun verrattuna nykyään suorastaan marginaalisen pieniä, mutta kyllä niillä on edelleen tehty hyvin paljon, erityisesti koulutukseen liittyvää tukemista. Tällä ohjelmakaudella panostetaan nimenomaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Sehän Lahdelle se akilleenkantapää, koska meillä ei ole yliopistoa, eikä niin paljon Nokian kaltaista uutta teollisuutta, joka tekisi tutkimusta. Rakennerahastorahoilla on pyritty tätä tutkimusta kehittämään.
Ei Helsingin
nukkumalähiöksi
Päijät-Hämeen Liitto on laatinut maakuntasuunnitelman lähtökohdista luonnoksen, jossa hahmotellaan erilaisia vaihtoehtoja maakunnan tulevaisuudelle. Sen mukaan Päijät-Häme voisi tulevaisuudessa olla osa Helsingin metropolialueen huoltajavyöhykettä, metropolialueen toinen kasvukeskus tai hitaiden hämäläisten reservaatti. Brysselistä maakuntien tulevaisuutta jo pitemmän aikaa katsellut Tuula Loikkanen muistuttaa koko Suomen näyttävän kovin syrjäiseltä.
– Katsottiinpa mistä suunnasta tahansa, niin Suomi on Helsinkiä myöten mertentakainen alue ja todella kaukana Euroopan keskuksista. Minun mielestäni ainoa keino, jolla Päijät-Häme ja koko Suomikin voi pärjätä, on se, että me verkottaudutaan ja tehdään yhteistyötä.
Loikkanen ei pidä oikeana suuntana sitä, että Suomi olisi vain yhden metropolin tai vain muutaman hassun kaupungin varassa.
– Jos ajatellaan, että me syötämme vain Helsinkiä, niin se on ihan väärä lähtökohta, Meillä on pakko olla useampia keskuksia, jotka erikoistuvat joihinkin tiettyihin asioihin. Sillä tavalla koko Eurooppa toimii. Jos katsotaan, minkä takia Keski-Eurooppa menestyy, niin ei sen takia että jokainen maa haluaa olla itsenäinen ja tehdä yksin kaikkea, vaan sen takia, että ne tekevät siellä yhteistyötä. Koko Eurooppa on selvästi verkostoaluetta.
Loikkasen mielestä Lahti on Suomen oloissa sen verran iso kaupunki, että jos se muuttuisi vain Helsingin nukkumalähiöksi, se olisi surullista koko Etelä-Suomen kannalta.
– En toivo näkeväni Lahtea siinä tilanteessa. Lahdessa on mahdollisuuksia, jos vain osataan erikoistua tiettyihin asioihin.
Miljoonakaupunki
ihan naapurissa
EU:n ulkopuolella Tuula Loikkanen näkee miljoonakaupunki Pietarin hyvin tärkeänä, ei vain Päijät-Hämeelle vaan koko Suomelle.
– Pietari -ulottuvuutta on syytä korostaa. Meillä on viiden miljoona asukkaan kaupunki siinä ihan naapurissa, Välillä tuntuu, ettei me tajutakaan sen tärkeyttä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Suomen kokoinen kaupunki. Se olisi meille yksi parhaista mahdollisista kumppaneista.
Yritykset ovat Loikkasen mukaan olleetkin varsin aktiivisia itään päin.
– Lahdella on ollut vanhastaan paljon yritysyhteistyötä Venäjän suuntaan. Huomattavasti enemmän siihen kuitenkin pitäisi satsata ja lisätä yhteistyötä siihen suuntaan, koska sehän on kasvava alue.
lehti 