Työsuojelua Euroopassa johdetaan suomalaisvoimin
EU:n alueella kuolee joka 3,5:s minuutti yksi henkilö työperäisen sairauden vuoksi.
Työperäisiin tapaturmiin tai sairauksiin menehtyy EU:n alueella vuodessa noin 167 000 henkilöä.
EU:n alueella joutuu joka 4,5:s sekunti yksi työntekijä tapaturmaan, josta seuraa vähintään kolmen päivän poissaolo työpaikalta. Näitä työtapaturmia sattuu vuodessa seitsemän miljoonaa.
Suomalaiset asiantuntijat ovat johtamassa Euroopassa työtä, jolla rakennetaan tietä muutokseen tällaisesta todellisuudesta.
– Lähdemme siitä, että suurin osa työssä johtuvista kuolemantapauksista ja sairauksista on vältettävissä, sanoo Jukka Takala.
Tekniikan tohtori Jukka Takala johtaa Espanjan Bilbaossa toimivaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoa, lyhyemmin työsuojeluvirastoa. Suomalaiskomennossa on myös Dublinissa Irlannissa toimiva Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. Sen johdossa on Takalan virkaveli Jorma Karppinen.
Tähän kun vielä lisätään Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) toimitusjohtajana työskentelevä Kari Tapiola, niin voidaan puhua suomalaisesta värisuorasta työelämän avainorganisaatioissa Euroopassa.
Takala on ollut viisivuotisesta pestistään Bilbaossa puolet. Hän aloitti työsuojelualalla työsuojeluhallituksessa jo 1970-luvulla. Ennen työsuojeluvirastoa hän on läpikäynyt pitkän kansainvälisen uran. Geneven lisäksi hän on työskennellyt ILO:n palveluksessa muun muassa Keniassa ja Thaimaassa. ILO:ssa Takala muun muassa johti sen laajinta sosiaaliturvaohjelmaa SafeWork-ohjelmaa.
Suomi –
mallimaa?
Suomalaismiehitys työelämäorganisaatioiden johdossa ei ole sattuma. Se todentaa osaltaan se, mistä Suomi Euroopassa työelämäkysymysten osalta tunnetaan. Avainasioita on ollut kolmikantayhteistyö. Työelämäkysymyksiin on paneuduttu yhdessä valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten kesken.
Kolmikantaa on työelämäkysymyksissä katsottu tarvittavan myös Euroopan tasolla. Suomesta ehkä oppia ottaen?
Euroopan työsuojeluvirasto on EU:n mittakaavassa pieni organisaatio. Takalan alaisuudessa Bilbaon keskeisen Gran Via -kadun varrella sijaitsevassa toimistossa työskentelee 64 henkilöä.
Takala kuvaa alaisiaan työlleen omistautuneiksi työterveyden ja työturvallisuuden, viestinnän ja hallinnon asiantuntijoiksi.
– Henkilömäärän suhteen valaiseva vertailukohde on vaikka Euroopan lentoturvallisuusvirasto. Siellä työntekijöitä on 400, kertoo Takala.
Virastoa johdetaan kolmikannalla. Sillä on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hallintoneuvosto, jossa on joka jäsenmaasta kolme edustajaa, valtiovallan ja molempien työmarkkinaosapuolten. Suomesta siinä edustaa työntekijöitä SAK:n työympäristösihteeri Raili Perimäki. Käytännössä viraston työtä johtaa Takalan johtama 10-henkinen kollegio.
Ykkösasiana
ennaltaehkäisy
Viraston henkilömäärästä voi päätellä työn luonteen.
– Työterveyden ja turvallisuuden ongelmat ovat niin monimutkaisia ja monimuotoisia, että yksittäiset organisaatiot tai jäsenvaltiot eivät pysty yksin huolehtimaan niistä tehokkaasti, sanoo Takala.
Tämä on hänen mukaansa perustavaa laatua oleva syy siihen, että 1996 perustettiin Euroopan työsuojeluvirasto keräämään, analysoimaan ja välittämään tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta koko EU:ssa.
Takala kuvaa johtamansa viraston tehtäväksi tehdä eurooppalaisista työpaikoista entistä turvallisempia, luoda Euroopan työpaikoille ennalta ehkäisevä työsuojelukulttuuri ja edistää sitä.
Ennaltaehkäisy ja riskienhallinta ovat tärkeällä sijalla. Siihen työhön keskittyy yksi viraston avainyksiköistä, riskienseurantakeskus. Sen tehtävänä on tunnistaa työelämän riskejä, joista tiedetään vähän tai ei ollenkaan.
Tätä työtä tarvitaan, jotta päättäjille voidaan välittää tietoa muuttuvan maailman vaikutuksista työelämään.
Takala ottaa esimerkiksi pyrkimyksen nanoteknologiaan mahdollisesti liittyvien riskien ennakointiin.
– Tähän työhön on ollut korkea aika ryhtyä. Hyvä vertailukohde on asbesti. Sen vaarallisuus tiedettiin jo ainakin sata vuotta sitten, mutta sen käytön kohtalokkaista seurauksista kärsitään edelleen.
Ennaltaehkäisyn näkökulmasta selvityskohteita ovat myös sellaiset tekijät kuin fyysisen toiminnan puute, koneen ja ihmisen välien suhteen ongelmallisuus, meluntorjunta ja altistuminen ultraviolettisäteilylle.
40 000 henkilöä
haastatellaan
Parasta aikaa on meneillään Takalan mukaan yksi hänen virastonsa suurimmista tutkimushankkeista.
Noin 40 000 henkilöä 31 maasta ollaan haastattelemassa työpaikkansa terveysriskien hallinnasta. Selvityksen kohteena ovat erityisesti psykososiaaliset riskit, kuten stressi, häirintä ja väkivalta.
– Uskomme tämän tutkimuksen tuottavan todella arvokasta tietoa, sanoo Takala.
Se tarjoaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa, joka on tärkeää suunniteltaessa ja toteutettaessa tämän alan uusia toimintalinjoja
Tulosta
verkostoitumalla
Keskeistä niin viraston kuin kansallisen tason toiminnassa on työelämän kaikkien osapuolten yhteistyö. Takalan mukaan hyväksynnän saaminen kaikilta osapuolilta on edellytys niin viraston kuin kansallisen tason toiminnalle.
Verkostoituminen niin aihekohtaisesti kuin kunkin maan kansallisen toimijaan on edellytys viraston toiminnan tuloksellisuudelle.
Suomessa vastuutahona ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja Työterveyslaitos.
Euroopan työsuojeluvirasto on vuodesta 2000 lähtien toteuttanut kansallisten verkostojensa kanssa eri teemoilla työsuojeluviikon.
n
Työtapaturmat yhä kasvussa
Palkansaajille korvattiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan 2008 yhteensä 148 000 työtapaturmaa ja ammattitautia. Kasvua oli edellisestä vuodesta noin neljä prosenttia.
Vuonna 2008 korvatuista vahingosta 122 000 sattui työtehtävissä työpaikoilla ja 21 000 työpaikan ja kodin välisillä matkoilla. Lisäksi maksettiin korvauksia 5 000 ammattitaudin tai -tautiepäilyn johdosta.
Työpaikkatapaturmien lukumäärä kasvoi vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna lähes kolme prosenttia. Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen osalta muutokset olivat vähäisempiä. Työmatkatapaturmien lukumäärä kasvoi eniten, lähes 16 prosenttia.
Teollisuuden toimialoilla sattui 31 000 korvattua työpaikkatapaturmaa vuonna 2008 eli saman verran kuin edellisenä vuonna.
Rakennustoimialalla työpaikkatapaturmien lukumäärä pysyi vuonna 2008 samana kuin vuonna 2007 eli 19 000 tapauksessa.
Yli 10 prosentin kasvua kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimustoimialoilla selittää henkilövuokraustoiminnan merkittävä lisääntyminen keskimääräistä riskialttiimmissa töissä. Kasvun taustalla on lähinnä rakentamisen ja teollisuuden töiden uudelleen organisointi ja töiden ulkoistaminen
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan 2008 työtapaturmissa tai ammattitauteihin kuoli 170 palkansaajaa. Turmista 38 sattui työpaikoilla ja 22 kodin ja työpaikan välisillä työmatkoilla. (KU)
uutiskirje 