”Vaihtoehtojen esittäjiä ei enää pidetä haihattelijoina”
Ammattiyhdistysliike oli tänä vuonna aiempia vuosia vahvemmin edustettuna Suomen sosiaalifoorumissa. Viikonloppuna Helsingissä järjestetyssä kaksipäiväisessä tapahtumassa käsiteltiin runsaasti myös maailmantalouden tämänhetkistä tilaa. EU-vaalien läheisyyskin näkyi keskustelujen aiheissa.
Ilmassa oli ainakin lievää optimismia. Monissa puheenvuoroissa finanssikriisin uskottiin avaavan mahdollisuuksia yhteiskunnallisille muutoksille.
– Vaihtoehdoille on nyt tilaa eri tavalla kuin ennen. Valtamediassakin on kuopattu uusliberalistinen ortodoksia, totesi järjestäjien puolesta tapahtuman avannut tutkija ja aktivisti Mira Käkönen.
– Vaihtoehtojen esittäjiä ei enää pidetä haihattelijoina, säesti professori Teivo Teivainen.
Teivaisen mukaan nyt vaaditaan valtavirtapolitiikan haastajilta uudenlaista otetta. Vuosikymmenten kuluessa erilaiset muutosvoimat ovat edenneet kuppikuntaisesta etujoukkoajattelusta toistensa sietämiseen ja kädestä pitämiseen. Sekään ei vielä riitä, vaan tarvitaan entistä enemmän yhteistä toimintaa.
– Ainoa tapa luoda uutta toimijuutta on oppia toisiltamme, Teivainen painotti.
Siihen tarjoavat hänen mukaansa erinomaisen mahdollisuuden juuri sosiaalifoorumit, joissa kohtaavat niin ay-aktiivit, feministit, ympäristöaktiivit kuin uskonnollistenkin järjestöjen edustajat. Olennaista on myös globaalin Etelän ja Pohjoisen aktivistien kohtaaminen.
Köyhien asema
heikentynyt
Etelän ääntä toivat Helsinkiin neljä vierasta, jotka tulivat Etiopiasta, Somaliasta, Intiasta ja Venezuelasta.
Etiopialainen hyvän tahdon lähettiläs ja rauhanaktivisti Mussie Hailu toivoi talouskriisin auttavan ihmisiä eri puolilla maailmaa käsittelemään asioita yhdessä. Hän korosti globaalin etiikan merkitystä ja muistutti, että kaikissa maailman uskonnoissa on samansisältöinen kultainen sääntö, joka vaatii kunnioittamaan toisten oikeuksia yhtä lailla kuin omiaankin.
Somalialainen Abdihakim Aynte kertoi, että maailmantalouden kriisi pahentaa entisestään tilannetta hänen maassaan, jossa miljoonat näkevät nälkää. Kriisi pienentää esimerkiksi Eurooppaan lähteneiltä siirtolaisilta saatavia rahalähetyksiä, joilla on tärkeä rooli perheiden ja koko maan taloudessa.
Synkät olivat myös Marirajan Thiruppathilin terveiset Intiasta, jossa uusliberalistista politiikkaa on harjoitettu voimallisesti jo vuosia. Erityisesti pienviljelijöiden toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet, kun maatalouden suojamekanismeja on purettu.
– 5 000 viljelijää on muutamassa vuodessa tehnyt itsemurhan. Hallitus ei ole sen vuoksi muuttanut politiikkaansa, Thiruppathil totesi.
Esimerkiksi it-sektorilla uusliberalistista linjaa on hänen mukaansa jonkin verran höllennetty finanssikriisin myötä, mutta pienviljelijöiden asema ei ole parantunut.
Venezuelassa
luodaan jo uutta
27-vuotiaalla venezuelalaisaktivistilla Euler Cazadillalla oli positiivisempaa kerrottavaa.
– Uskomme, että kapitalismi on kuolemassa, ja rakennamme jo uutta sosialistista yhteiskuntaa.
Cazadilla on tehtaidenvaltaajien yhteistyöjärjestön aktivisti ja osallistuu ruohonjuuritasolla osallistuvan demokratian keskustelutilanteisiin, joissa joka viikko tapaa kaksi miljoonaa ihmistä ympäri Venezuelaa päättääkseen yhteisistä asioista.
Monista ongelmista huolimatta Cazadilla piti Venezuelan bolivaarista vallankumousta tähän saakka onnistuneena. Hän on itse elävä esimerkkitapaus vallankumouksen tuomista mahdollisuuksista: hän opiskelee yliopistossa agronomiksi, mihin hänellä köyhän perheen lapsena tuskin olisi muuten ollut mahdollisuuksia.
Aktiivisuus
tarpeen EU:ssa
Portugalilainen ammattiyhdistysaktiivi Carlos Cavalho alusti keskustelua siitä, onko Euroopan unioni uhka vai mahdollisuus työntekijöiden oikeuksille. Hän piti sitä tällä hetkellä voittopuolisesti uhkana. Yhtenä esimerkkinä EU:n linjasta hän mainitsi palvelukauppaa koskevan Bolkensten-direktiivin, joka mahdollistaa työntekijän palkkaamisen hänen kotimaansa palkoilla ja työehdoilla.
Kommenttipuheenvuoron pitänyt SAK:n Pekka Ristelä tosin huomautti, että Suomessa tämä ei ole laillisesti mahdollista työehtosopimusten yleissitovuuden ansiosta. Rikkomuksia kuitenkin tapahtuu.
Muiksi ajankohtaisiksi ongelmiksi Cavalho nimesi EY-tuomioistuimen useat päätökset, joilla on puututtu työntekijöiden oikeuksiin, sekä EU-komission yrityksen pidentää työaikoja. EU-parlamentti torjui tämän yrityksen, mutta neuvottelut asiasta eri elinten välillä ovat vielä kesken.
Positiivinen asia EU:ssa ovat Cavalhon mukaan eurooppalaiset työneuvostot, joihin ammattiyhdistysliikekin osallistuu.
Cavalho, Ristelä sekä toisen kommenttipuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) olivat yhtä mieltä siitä, että palkansaajien oikeuksien puolustamisessa riittää EU:ssa töitä.
– Tärkeintä on työntekijöiden oma aktiivisuus, Cavalho painotti.
– Vaikka olemme EU-kriittisiä, meidän ei pidä luovuttaa sitä kenttää oikeistolle, Arhinmäki sanoi.
Seuraava foorumi
Tampereella pian
Sosiaalifoorumeja järjestetään niin paikallisella, kansallisella, alueellisella kuin maailmanlaajuisellakin tasolla. Ne eivät ole itsenäisiä organisaatioita, vaan erilaisten kansalaisliikkeiden yhteistyön tuloksia.
Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa. Siinä oli mukana yli 70 yhdistystä tai yhteisöä, jotka edustivat kattavasti suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Mukana oli niin kansalaisjärjestöjä, ay-liikettä kuin uskonnollisia järjestöjä.
Foorumiin osallistui järjestäjien mukaan kahden päivän aikana kaikkiaan noin 1 700 ihmistä. Seuraavan kerran kokoonnutaan samoissa merkeissä jo 16.–17.5. Tampereen sosiaalifoorumissa.
lehti 