Stephanie Knight uskoo luovuuteen
Suomen mummoriiviö -toimintaa oli auttamassa alkuun skotlantilainen teatteriohjaaja Stephanie Knight.
Maailmaa tiuhaan kiertävä Knight kertoi Viikkolehdelle olevansa erityisen kiinnostunut ihmisistä ja ryhmistä, joilla on sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä ”missio”.
Soveltavaan teatteriin erikoistunut ohjaaja opetti naisille muun muassa katuteatterin keinoja ja muuta satiirin näyttelemistä.
Ensimmäisenä ryhmän oli yhdessä mietittävä, mitä ovat ne ekologiset, sosiaaliset ja poliittiset kysymykset, jotka juuri heitä kiinnostavat, sitten harjoiteltiin keinoja.
Knight kehuu Villa Saliniin kokoontunutta joukkoa.
– On innostavaa ja inspiroivaa työskennellä ryhmän kanssa, jolla on takanaan niin monipuolista kokemusta ja toisaalta halu vaikuttaa asioihin.
Stephanie Knight on huolissaan nuorista.
– Osalla nuorista on kerta kaikkiaan huonot lähtökohdat. Siihen kun lisätään koulutus, joka ei kohtaa nuorta, josta on karsittu kaikki taideopetus, se on surullista. Nuorilta puuttuu suunta eikä heitä millään tavoin tueta toimimaan yhdessä. Päinvastoin.
Knight kertoo Englannissa tehdystä kokeilusta, jossa kadunkulmiin asennetut kaiuttimet soittavat korkeaa ja häiritsevää ääntä, jonka ainoastaan alle 30-vuotiaan korva havaitsee. Näin estetään nuorten kokoontuminen kaduilla.
– Eikö pitäisi ennemmin kysyä miksi nuoret ovat kadulla? Luoda heille tapaamispaikkoja ja mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa, hän ihmettelee.
– Onneksi tämän kurssin viisaat naiset ovat kiinnostuneita tällaisista kysymyksistä, iloitsee Knight.
Ottamalla luovat voimat käyttöön, voidaan Stephanie Knightin mukaan ratkoa monenlaisia ongelmia. Kuten niitä taloudellisen taantuman aiheuttamia haasteita, joita Suomessa muun maailman tavoin joudutaan pohtimaan.
Ainakin taiteen avulla voidaan puhua asioista, joista on vaikea puhua ja joita on vaikea myös kuulla.
Hän on tehnyt töitä naisten kanssa, jotka joutuivat Balkanin sodan aikana seksuaalisen väkivallan uhreiksi. sekä .
– Taiteen avulla heitä kuultiin. Teot, jotka olivat liian kauheita ääneen lausuttaviksi, saivat muodon. Näin eivät nouse esiin ainoastaan yksittäisten ihmisten tarinat, vaan koko sodan rumuus.
Knight on työskennellyt pitkään nuorina järjestettyihin avioliittoon pakotettujen ihmisten kanssa. Samoin insestin uhrien, pakolaisten ja niin edelleen.
Omaelämäkerrallisia esityksiä tästä työskentelystä ei synny, vaan teatterin ja tarinan avulla vaikeista asioista voidaan kertoa ja päästää irti.
– Vaikka teatterin keinoja voidaan käyttää monenlaisten henkilökohtaisten ja vaikeiden asioiden käsittelemiseen, se ei kuitenkaan ole terapiaa, Knight muistuttaa.
Herätys ja kipinä yhteisöllisen teatterin periaatteisiin istutettiin Mummoriiviö -kurssilaisiin ja aika näyttää millaisia tempauksia he keksivät. Ainakin Stephanie Knight uskoo näihin mummoihin.
– Kuka tahansa pystyy mihin tahansa, jos hänellä on hyvä opettaja. Joku, joka herättää.
uutiskirje 