Työttömyys ja talouskriisi vapun aiheita
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen kutsuu kaikkia puolueita rakentamaan työllisyyspakettia.
– Taantuma on vienyt Suomesta jo lähes 100 000 työpaikkaa. Ensi vuonna työttömyyslukemat nousevat jo yli 10 prosenttiin. Ratkaisua ongelmaan täytyy hakea laajalla pohjalla, Korhonen sanoi.
– Nyt tarvitaan uusi paketti, jossa panostetaan julkiseen rakentamiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen kunnissa.
Korhonen suhtautuu varauksellisen myönteisesti keskustan Jarmo Korhosen vaatimukseen työllisyyslisäbudjetista.
17 minuuttia
per työtön
Myös Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka vaati lisäbudjettia, mutta kuntapalveluiden parantamiseksi.
– Vielä toukokuun aikana hallituksen on tuotava kuntapalvelujen lisäbudjetti.
Hän arvosteli Vanhasen hallitusta tehottomasta työllisyyspolitiikasta samoin kuin kansanedustaja Kari Uotila, joka oli huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Se kasvoi esimerkiksi Uudellamaalla vuoden takaisesta 82,7 prosentilla.
– Nuorisotyöttömyys voidaan poistaa, jos tahtoa löytyy. Tästä on esimerkkinä Hollanti, jossa yhtäkään nuorta ei jätetä vaille opiskelu- tai työpaikkaa.
Myös kansanedustaja Minna Sirnö pohti työttömien asemaa.
– Sinivihreä hallituksen tuottavuusohjelman seurauksena tänään työvoimavirkailijalla on korkeintaan 17 minuuttia aikaa per työtön. Tuona aikana ei laadita työttömälle henkilökohtaista urapolkua takaisin työelämään, ei neuvota, ohjata, kuunnella ja keskustella vaihtoehdoista. Tuona aikana ei edes päivitetä urasuunnitelmaa. Järkevä ihminen ymmärtää, ettei 17 minuutin aikana tehdä muuta kuin kirjataan lomakkeisiin puuttuvat tiedot.
Täytyy uskaltaa
kyseenalaistaa
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi syiden vasemmiston heikkoon kannatukseen löytyvän vasemmistosta itsestään.
– Jos haluamme vasemmiston uuteen nousuun, vaatii se uskallusta. Meidän pitää kyseenalaistaa koko talousjärjestelmä, joka ajoi maailman talouslamaan. Samalla vasemmiston pitää kyseenalaistaa kaiken talouskasvun mielekkyys, hän sanoi.
Puolueen toinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että kokoomus hämärtää tarkoituksella kuvaa oikeasta luonteestaan työväenpuoluepropagandallaan.
– 2000-luvun makeimmat optiot jaettiin 14 000 upporikkaalle. Se on 0,25 prosenttia väestöstä. Noin pieni joukko ei saisi yhtään kansanedustajaa ja siksi oikeiston on pakko vedota palkkatyötä tekevään tavalliseen kansaan.
Köyhyys halvempaa
kuin aseet
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie arveli, että kansa protestoi tukemalla kiukkupäissään politiikan helppoheikkejä.
– Hallitus lupasi keskellä talouskriisiä puolustusvoimille kahden prosentin vuotuisen lisärahan. On laskettu, että köyhyyden poistaminen Suomesta maksaisi noin miljardi euroa. Summa on pienempi kuin asehankintojen hintalapussa.
Ryhmän toinen puheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä näkee merkkejä siitä, että valtion velkaantumisesta halutaan seuraavaan hallitukseen vastuuta ottamaan laajapohjainen koalitio.
– Velan vähentämiseksi halutaan leikata pieniä sosiaalietuuksia sekä heikentää kuntapalveluita. Kovia toimia suorittamaan haluta mukaan myös vasemmisto. Me torjumme nämä pyrkimykset myös vaalien jälkeen.
Kapitalistien
pandemia
Eurovaaliehdokas Kaarina Kailo löysi yhteyden niin ilmasto-, finanssi- ja ruokakriisistä kuin sikainfluenssasta uusliberalistisen talouden arvoihin.
– Tehokanalat, tehonavetat, tuottavat hikipajat ja tehostettu moraalittomuus ovat oivallinen maaperä kaikille niille riskeille, jotka löytyvät hullun lehmän taudin ja vastaavien geenimanipulaatioon palautuvien ympäristöriskien taustalta.
– Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen myötä myös Meksiko on pakotettu siirtymään jättisikaloiden malliin. Kapitalismi johtaa vääjäämättä terveysriskeihin ja ympäristöhaittoihin ja saattaa myötävaikuttaa uusien tautien syntymiseen, sillä sen lähtökohta on yksioikoinen voitontavoittelu.
Jälkiviisaat
rikolliset
Turkulainen eurovaaliehdokas Ari Rajamäki puhui talouskriisistä, jossa toisten rahoilla pelanneet loivat uusia rahoitusvälineitä ja rakentelivat kohtuuttomia palkitsemisjärjestelmiä.
– Rikoksen tekijät ovat nyt jälkiviisaasti ilmoittautuneet vastuullisen markkinatalouden kannattajiksi. Tietysti, koska tilanteeseen syylliset eivät aio vapaaehtoisesti luopua asemistaan tai edes yrittää hyvittää aikaan saamansa inhimillistä hätää.
Lapsi ei tarvitse
työttömyyttä
Vantaalainen eurovaaliehdokas Eero Väätäinen muisti lapsia.
– Jokaisen päätöksen yhteydessä tulee kysyä, miten se vaikuttaa lapsen elämään ja lapselle tärkeiden ihmisten elämään. Se tarkoittaa sitä, että kaikkia asioita katsotaan lasten ihmisarvoisen elämän näkökulmasta. Lapset eivät tarvitse isän tai äidin työttömyyttä tai pitkiä työpäiviä, pätkätyösuhteita.
Toinen ehdokas Sari Virta arvioi, että työvuosia voidaan saada lisää parantamalla työelämän laatua.
– Eläkekiista oli tarpeeton, koska jokaisen osapuolen yhteinen tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työurien pidentäminen onnistuu takaamalla kaikille ammattia vastaava koulutus ja varmistamalla ammatillisen osaamisen ylläpito jatkossakin. Työssä jaksamista auttaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino sekä työaikojen joustot myös työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Atik Ismail osoitti sanansa niille, jotka jäivät osattomiksi nousukaudenkin aikana.
– Me tiedämme, että silloin tuntuu kaikkein pahimmalta, kun on parhaansa tehnyt ja osansa hoitanut, mutta silti osattomaksi syrjään jätetty. Teitä, jotka sen harvennetun verkon läpi olette pudonneet, haluan rohkaista. Yhteiskunta on parhaimmillaan, kun se huolehtii myös kaikkein vähäosaisimmistaan. (KU)
lehti 