”Vapaus valita toisin” julisti vappuna Helsingin Sanomissa julkaistu puolen sivun ilmoitus. Se on kehotus kansalaisille kokoontua kesäkuun 13. päivänä Kulttuuritalolle Helsinkiin keskustelemaan yhteiskuntapoliittisista vaihtoehdoista ja panemaan alulle konkreettisia yhteiskunnallisia aloitteita ja kampanjoita.
Koollekutsujiksi ilmoitetaan allekirjoittaneet enemmän tai vähemmän tunnetut kansalaiset. Yhtenä muodollisena taustaorganisaationa on toiminut Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seura.
Julistuksenomaisessa kutsussa nimetään neljä työryhmäteemaa: Hyvinvointivaltion tuho ja nousu, globalisaatio haltuun, ilmasto-oikeudenmukaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä demokratian kriisistä aitoon vaikuttamiseen.
Saatteena olevassa julistuksessa puhutaan demokraattisen keskustelukulttuurin puutteesta. Siinä todetaan, että ”asioihin ei voi vaikuttaa” on yleinen tunne.
Hyvinvointivaltion arvostus kansalaisten joukossa tuodaan julki. Samalla kuitenkin harmitellaan, että hyvinvointivaltion ”uudistamisen varjolla Suomi halutaan muuttaa kilpailuvaltioksi, jossa jokainen on oman onnensa seppä”.
Satoja nimiä käsittävät allekirjoittaneet vakuuttavat, että ”meidän mielestämme aika on kypsä muutokselle. Tuloeroja kasvattavalle ja yhteisöllisyyttä tuhoavalle uusliberalismille on vaihtoehtoja. (…) Kyse on poliittisesta tahdosta.”
Puolueaktiiveja
ja sitoutumattomia
”Vapaus valita toisin” -kutsun allekirjoittajissa on sekä tunnettuja puolueaktiiveja että puolueisiin sitoutumattomia kansalaisjärjestöaktivisteja ja yksittäisiä kansalaisia. Listasta voi poimia nopeasti ainakin neljään puolueeseen kuuluvia aktiiveja. Mukana on vihreitä, vasemmistoliittolaisia, sosiaalidemokraatteja – ja ainakin yksi ruotsalaisen kansanpuolueen aktiivi, Nils Torvalds.
Vihreistä ovat mukana esimerkiksi Eekku Aromaa, Satu Hassi ja Erkki Pulliainen, vasemmistoliittolaisista Paavo Arhinmäki, Minna Sirnö ja Kyösti Suokas sekä demareista Riitta Myller, Osku Pajamäki ja Erkki Tuomioja.
Politiikasta paljon keskustelleista radikaaliprofessoreista mukana ovat ainakin Jan-Otto Andersson, Sakari Hänninen, Merja Kinnunen, Liisa Laakso, Riitta Ollila, Heikki Patomäki ja Teivo Teivainen.
Kulttuurivaikuttajista mukana ovat esimerkiksi Aleksi Bardy, Otto Donner, Jukka Hakoköngäs, Pedro Hietanen, Kaisa Korhonen, Leena Lehtolainen, M.A. Numminen ja Harri Saksala.
Yhteisöallekirjoittajista löytyy muiden muassa Emmaus Helsinki ry, Suomen Attac, Kiila ry ja Ydin-lehti.
Uudentyyppistä
keskustelua tarvitaan
Into Kustannus Oy:n toimitusjohtaja, puolueisiin sitoutumaton kansalaisaktivisti Jaana Airaksinen haluaa olla mukana yhteiskunnallista keskustelua herättävässä toiminnassa.
– Vaikka puolueet ovat tärkeitä, ne kaipaavat ryhdistäytymistä ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymysten lisäksi hyvinvointivaltiota ja hyvinvointipalveluita koskevissa kysymyksissä, Airaksinen sanoo.
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo olevansa mukana ennen kaikkea kansalaisjärjestöaktivistina. Hänen mielestään perinteiset hallitus-oppositio- ja puolueet–kansalaisjärjestöt-vastakkainasettelut eivät enää toimi keskustelun herättäjinä.
– Tarvitaan uudentyyppistä yhteiskunnallista keskustelua nykykehityksen kääntämiseksi toiseen suuntaan, Lodenius arvioi.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo perää uskottavia vaihtoehtoja:
– Suomeen pitää palauttaa todellinen poliittinen keskustelu, jossa ihan aidosti uskotaan, että on olemassa vaihtoehtoja nykymenolle.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ei näe mukana olemistaan joko–tai-vaihtoehtona Vasemmistoliitossa toimimiselle vaan yhtenä tapana toimia toisaalla.
– Ihmiset ovat vaatineet muutosta ja uusia konkreettisia toimintatapoja. Niitä ei kuitenkaan helposti löydy. Tämän on nyt yksi konkreettinen vaihtoehto.
– On oltava vaihtoehtoja sille politiikalle, mitä nykyään tehdään ihan samalla tavalla kuin on aina aiemminkin tehty, Pekonen sanoo.
uutiskirje 
