Sari Virran suhde Euroopan Unioniin muuttui, kun tieto kasvoi
Sari Virta haluaa EU:sta kansalaisten arkeen vaikuttavan organisaation, joka ei enää olisi sellainen kuin vielä niin monen mielestä – kaukainen kummajainen.
Virta kertoo oman suhtautumisensa Euroopan Unioniin muuttuneen.
– Jos sen kuvaa olleen aikaisemmin epärakkaus, niin nyt se on kuin ihastus. Nyt kun tiedän asioista enemmän on kiinnostus lisääntynyt. Ihastus ei ole kuitenkaan vielä niin suurta, että se olisi muuttunut rakkaudeksi. Suhtautuminen on hyvä pitääkin ihastuksen tasolla niin kauan parannettavaa ja korjattavaa löytyy. Silloin riittää motivaatiota löytää kehittämisen kohteita.
EU lähemmäs
ihmistä
Suhtautumisensa muutoksesta Virta löytää myös perusteita sille, että hän on nyt Vasemmistoliiton ehdokkaana EU-parlamentin jäseneksi.
– Ensipontimena oli niin monilta tahoilta tuotu näkemys siitä, että minun uskotaan olevan siihen tehtävään kyvykäs.
Lopulliseksi kannustimeksi Virta sanoo muodostuneen sen, mitä on tapahtunut siinä miten hän itse kokee Euroopan unionin.
–Olen niin monen suomalaisen tavoin kokenut EU:n olevan jotain tuolla jossain kaukana. Ryhtyessäni ottamaan siitä selvää havahduin. Miten on ollut mahdollista, että olemme olleet näin pitkään EU-kansalaisia, mutta silti se on edelleen meidän mielestämme jotain kaukaista tuolla jossain. Miten niin yleinen on voinut olla käsitys EU:sta organisaationa, jonka päätökset eivät meitä koske, vaikka juuri meidän elämäänhän ne vaikuttavat.
Saman tien Virralle selvisi mitä hän omassa kampanjassaan korostaisi. Kampanjan ydin on viesti siitä, miten Sari Virta meppinä toisi EU:ta lähemmäs ihmistä.
Hyötyjä on ollut
yritysmaailma
Virtaa kiinnostavat kehittämiskohteet löytyvät hänen vaaliteemoistaan. Niissä on ovat etusijalla ihmisestä ja työntekijästä huolehtiminen, ympäristö, koulutus sekä liikunta ja terveys.
Virta sanoo kuvitelleensa, että EU on luotu ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kanssakäymistä edistäväksi organisaatioksi, että se on luotu helpottamaan eurooppalaisena olemista.
– Vaan miltä tähän mennessä aikaansaatu näyttääkään? Toki maasta toiseen liikkuminen on helpompaa ja muita myönteisiä asioista edistetty, mutta suurimmista menestyksistä onkin saanut nauttia yritysmaailma. Sen hyödyksi ovat koituneet toimenpiteet, kun EU:n tärkeimmäksi tehtäväksi on osoittautunut vaalia kilpailukykyä ja ylläpitää kasvua. Tähän asti päähuomion on saanut elinkeinopolitiikka, yritysten hyvinvointi ja vapaan kilpailun vahvistaminen.
Tuloksenteko
ylitse kaiken muun
Pohjoismaisessa työelämäkulttuurissa väitetään olevan paljon aineksia, joita ollaan ”hyvällä omallatunnolla” viemässä Eurooppaan. Sari Virta ei täysin allekirjoita tätä näkemystä.
Hänestä työntekijän arvostus on heikentynyt täälläkin. Suomi ei poikkea muusta Euroopasta, vaan näin on tapahtunut, vaikka juhlapuheissa työntekijän todetaan olevan arvokkain voimavara.
– Oma isäni teki aikanaan pitkän työuran Outokummun kaivoksella. Tuolloin yhtiö vielä huolehti työntekijöistään. Se käytti myönteisiä kannustimia, kuten edisti vapaa-ajan liikuntaa ja huolehti työturvallisuudesta. Tämän päivän työelämästä minulle on muodostunut yhä vahvemmaksi kuva, jossa työntekijä on kuin kepin alla. Jos ei ole kiltti ja kuuliainen, on ensimmäisten joukossa yt-neuvottelujen kohteena.
Suomessa on työhyvinvoinnissa todellisuudessa menty takapakkia. Syyn Virta uskoo olevan muidenkin tiedossa. Se löytyy kasvavasta paineesta tuloksentekoon. Tuottavuus on pääasia. Se on saatava aina vain paremmaksi.
– Liian vähäisellä henkilömäärällä on liian paljon töitä.
Peruskoulu –
mainio vientituote
Suomella on EU:n jäsenenä Virran mielestä jopa velvollisuus viedä muuhun Eurooppaan täällä hyväksi koettuja asioita. Hän löytää sellaisen koulutuspolitiikasta.
Koulutuspolitiikka on kunkin jäsenmaan omassa päätösvallassa, mutta yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja tietoa hyvistä toimintamalleista vaihdetaankin jäsenvaltioiden kesken. Niinpä Virta pitää Suomelle soveliaana vientituotteena peruskoulumallia, joka takaa jokaiselle oppilvelvollisuusikäiselle tasavertaisen, julkisin varoin toteutetun koulutuksen.
Suomen menestymistä kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa perustellaan mm. sillä, että meillä kouluikä alkaa suhteellisen myöhään verrattuna moniin muihin maihin.
– Ei siis ole mitään syytä mennä lyhentämään lapsuutta sillä, että Suomessa alettaisiin haikailla päivähoidon koulumaistamista.
Ammatillisen koulutuksen puolella Virta kannattaa ammatillisten tutkintojen yhdenmukaistamista ainakin joiltakin osin.
– Sen ohella tarvitaan elinikäistä oppimista edistävä eurooppalainen tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan arvioida eri maiden tutkintotasoja ja vertailla niitä esimerkiksi työpaikkoja täytettäessä tai opiskelupaikkaa ulkomailta hakiessa.
n
Sari Virta
40-vuotias filosofian maisteri.
Maxin (5v.) ja Mean (3v.) äiti, Janin vaimo.
TUL:n kehittämisjohtaja vuodesta 2005. Sitä ennen 4,5 vuotta aineenopettajana (psykologia, uskonto, filosofia) ja TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja 1998–2005.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Vihdissä.
Tunnuslause: Pienistä asioista syntyy iso Virta.
lehti 