MTK:n Marttila kehottaa kuluttajia tarkkaavaisuuteen
Suomalaiseksi mielletty liha ei välttämättä olekaan kotimaista, varoittaa MTK:n tuore puheenjohtaja Juha Marttila.
Maa- ja metsätaloustuottajain edusmiehenä parisen viikkoa toiminut Marttila kehottaa kuluttajia olemaan valppaana.
Usein liha tuodaan pakasteena Suomeen, jossa se jalostetaan ja pakataan.
Marinadissa myytävää lihaa ei kannata pakastaa, ellei ole varma sen tuoreudesta.
– Liharaaka-aine hankitaan Euroopasta mahdollisimman alhaiseen hintaan. Viime grillikaudella sillä tehtiin erittäin hyvää tulosta.
Marttila ei moiti liha-alan yrityksiä ulkomaisen lihan käytöstä, vaan hän haluaa kuluttajien tietävän mitä kaupassa valitsevat.
– Valinta tulisi voida tehdä aidosti. Vahva kotimainen brändi ei aina takaa kotimaista raaka-ainetta.
Kauppaketjuilta toivoisi kärsivällisyyttä
Joutsenlippu-merkki paketissa on tae tuotteen kotimaisuudesta.
– Se on myös merkki, että eläimestä pidetään hyvää huolta. Saksalaisen lihan tie voi johtaa ihan muualle. Epäilen, että alkuperää on vaikea jäljittää, Marttila sanoo.
Kuluttajan on vaikea saada käsiinsä erikoistuotteita kahden suuren kauppaketjun hyllyiltä. Marttilan mukaan pulmia on tuotannossa ja markkinoinnissa.
– Harva pienyritys pystyy tasaiseen tuotantoon. Vaaditaan alueellisia yhteistyökuvioita, jotta paikallinen kysyntä voidaan tyydyttää. Toisaalta kaupan soisi varaavan hyllytilaa paikallisille tuotteille riittävän kauan, jotta kuluttaja ehtii löytää ne.
Tilojen oma jalostustuotanto on Marttilan mukaan tehty turhankin vaikeaksi.
– Kun katsoo Ranskan tai Italian juustoloita, niin sellaiset olosuhteet eivät menisi Suomen viranomaisilta läpi. Kummeksuttaa, olemmeko samalla viivalla.
Maataloudessa maksetaan sotavelkaa
Suomen maatalouden ongelmat juontuvat Marttilan mukaan sotavuosiin.
– Maksamme maataloudessa yhä sotavelkaa. Sotien jälkeen tiloja pirstottiin ja uusia raivattiin. Olemme vasta nyt ottamassa Ruotsin tilakokoa vähitellen kiinni.
Suomen pitäisi tavoittaa kymmenessä vuodessa muiden 50 vuoden etumatka.
Yli sadan lehmän tilojen osuus on jo kasvanut.
– Uudet hankkeet ovat entistä isompia, Marttila kertoo.
Tornioon suunniteltu tuhannen lypsävän navetta on kuitenkin poikkeus. Marttila ei ole huolissaan pitkistä kuljetusmatkoista.
– Maitoa viedään sinne, missä sitä tarvitaan. Suomessa maanviljely kannattaa syrjäseuduillakin, sillä maito ja liha noudetaan tiloilta. Meillä on mahdollisuus harjoittaa maataloutta koko Suomessa.
Toissijainen maatilan pito yleistyy
Marttila nousi MTK:n puheenjohtajaksi kesken kauden. Hän ei miellä itseään edeltäjänsä Michael Hornborgin linjan haastajaksi.
– Olen toiminut toisena puheenjohtajana 3,5 vuotta. Jos linja olisi ollut väärä, olisin puuttunut siihen.
Viime aikoina tilakoko on kasvanut ja MTK:sta on tullut koko ruokaketjun puolestapuhuja, ei vain tuottajien huutotorvi EU:n suuntaan.
Kun Marttilaa kehottaa sanomaan, panostaako MTK suuriin tiloihin vai pieniin monipuolisen tuotannon tiloihin, hän ryhtyy diplomaatiksi.
– Tietä menestyksekseen haetaan eri tavalla.
– Kolmas väylä se, että maatila on entistä enemmän asuinpaikka, ja varsinainen leipäpuu on muualla. Pellot pidetään viljelyssä ja siitä haetaan elämään sisältöä. Tämä on kasvava ryhmä, Marttila huomauttaa.
uutiskirje 