Monimutkaiseen päätöksentekoon täytyy tunkea mukaan
Kun Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie huhtikuussa meni ensimmäiseen eurovaalipaneeliin, paikalla oli 11 panelistia – yksi kaikista ehdokkaita asettaneesta puolueesta – ja 6 henkeä yleisöä.
– Ajattelin, että ei tästä tule mitään, kukaan ei ole kiinnostunut EU:sta.
Sen jälkeen tilaisuudet ovat muuttuneet. Väkeä on paikalla ja se haluaa keskustella nimenomaan Euroopan unionista.
– Kansalaisia kiinnostaa, mitä voimme saada aikaiseksi parlamentissa ja miksi meidän ylipäätään kannattaa olla siellä.
EU vaikuttaa
suoraan arkipäivään
Lapintie toteaa, että EU-asiat ovat vaikeita ihmisille.
– Niin ne ovat poliitikoillekin. Esimerkiksi vaalikoneisiin vastatessa joutuu vakavasti perehtymään asioihin.
Hän vertaa parlamenttia eduskuntaan.
– Eduskunnassakin työ on laaja-alaista ja edustaja tuntee oman valiokuntansa asiat. Ja koska EU on isompi kokonaisuus, siellä päätetään asioista vielä laajemmin, joten työ on vielä laaja-alaisempaa.
Mutta sitä ei pidä pelätä. Päinvastoin.
– EU-päätökset vaikuttavat suoraan kansalaisten arkipäivään. Siksi niihin pitää osallistua.
Vaikka kansalaiset eivät miellä yhteyttä Suomen ja unionin välillä konkreettisesti, eduskunnassa se tulee vastaan päivittäin.
– Jokainen valiokunta käsittelee melkein joka päivä jotain EU-prosessissa olevaa asiaa. Juuri eduskunta muodostaa Suomen kantaa, koska näin päätettiin Suomen liittyessä unioniin.
Pääministeri ja presidentti eivät siis päätä kahdestaan vaikka heidän lautasistaan ja läsnäolosta EU-kokouksissa kiistellään?
– Eivät todellakaan.
Yksi meppi
voi vaikuttaa
Ihmisiä epäilyttää se, voiko yksi Vasemmistoliiton parlamentaarikko saada mitään aikaiseksi.
– Voi, Lapintie vastaa.
– Työ on samankaltaista kuin työ eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa. Meppien arvot ja heidän sisäistämänsä asioiden tärkeysjärjestys heijastuvat päätöksentekoon.
– Yksittäinen edustaja vaikuttaa valiokunnassaan, kun osallistuu, perehtyy ja tuo mielipiteensä esille.
Vaikuttamista helpottaa se, että EU:lta puuttuu hallitus. Näin ollen parlamentissa ei ole myöskään hallitus- ja oppositiopuolueita ja vältytään hallituksen siilipuolustusreaktioilta.
– Eduskunnassa siilipuolustusta näkee, kun hallituspuolueiden edustajat komennetaan puolustamaan hallituksen vaikka kuinka tyhmää esitystä.
Europarlamentissa sen sijaan toimitaan poliittisen kannan mukaan.
Veroparatiiseista
päästävä irti
Lapintien vaaliteemoja ovat olleet lähes kaikissa vaaleissa työ ja ympäristö. Nyt näihin yhdistyy unionin sosiaalinen kehittäminen.
– Minua on syytetty vanhanaikaisuudesta, kun sanon, että EU toimii suurpääoman ja ison rahan ehdoilla. Mutta niin se vaan on ja tilalle pitäisi saada kansalaisen näkökulma. Siksi on tosi tärkeää, että parlamentissa on vahvasti esillä vasemmistolainen maailmankuva.
Näkökulmaan sisältyy esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion levittäminen laajemmalle.
– Se tarkoittaa suhteellisen laajaa progressiivista verotusta ja sitä, että kaikille on tarjolla julkisesti tuotetut palvelut. Tätä järjestelmää EU ei tunnista, vaikka siitä keskustellaan ja sen hyvyys on tunnustettu.
Miksi meitä häiritsisi se, että muualla on asiat vinossa?
– Siksi, että silloin luodaan veroparatiiseja ja annetaan tilaa vapaamatkustajille. Ahneille yrityksille syntyy mahdollisuus polkea palkkoja ja työehtoja. Kun meillekin houkutellaan muualta työntekijöitä, jotka saavat surkeaa palkkaa eivätkä tunne työehtoja, kohdellaan väärin sekä näitä ihmisiä että suomalaisia. Lisäksi se vääristää kokonaisvaltaisesti kilpailua.
Samankaltainen asia on minimisosiaaliturva.
– Se ei tarkoita, että meille tulisi Romanian sosiaaliturva. Sosiaaliturvan tulee olla suhteutettu jäsenmaan elintasoon.
Lisäksi tulee huolehtia vähemmistöjen oikeuksista.
– Romanian liittyessä näimme, mitä tapahtui, kun unioni ei ollut riittävän tiukkaa jäsenyysehdoissa. Kun romanivähemmistöstä ei ole huolehdittu eikä sosiaaliturva ole riittävä, seuraukset näkyvät meidänkin kaduillamme.
– Jos minimit olisivat kunnossa, ihmiset voisivat aidommin valita asuinpaikkansa. Valtaosa jäisi kotiseudulleen.
EU-puolustuksen
kritiikkiä
Lapintie on EU-kriittinen ehdokas.
– Unionin politiikkaan tulee suhtautua samoin kuin muuhunkin päätöksentekoon. Ei niellä sellaisenaan, vaan tarkastella, onko se hyväksi tavallisille ihmisille.
Kriittisimmin hän suhtautuu unionin puolustusulottuvuuteen.
– Sen laajentaminen on suorastaan vastakkainen pyrkimykselle kohti kansalaisten Eurooppaa.
Lissabonin sopimuksesta Lapintie löytää hyvää, kuten kansalaisaloitteen ja sen oheen kirjatut kansalaisten oikeudet.
– Mutta puolustuksen laajentaminen sekä yhteinen ulkoministeri ja presidentti ovat niin isoja miinuksia, että äänestin sen hyväksymistä vastaan.
Lapintien mielestä EU:n alkuperäiseen rooliin rauhanprojektina sopisi hänen esittämänsä ajatus, että Suomi toimisi aktiivisesti Venäjän jäsenyyden puolesta.
– Se toimisi nyt esimerkiksi siinä, että EU ja Venäjä kytkettäisiin vahvemmin taloudellisesti yhteen. Olisi aitoa rajan yli tapahtuvaa yhteistyötä. Tietysti se edellyttää halua myös Venäjän puolelta.
Ajatusta ei juuri ole kommentoitu.
n
Annika Lapintie
Neljännen kauden kansanedustaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Kaupunginvaltuutettu
Varatuomari, työvoima- ja elinkeinokeskuksen lakimies
Syntynyt Turussa ja asuu siellä yhä.
Naimisissa toimittaja Pyry Lapintien kanssa. Poika Lari opiskelee merikapteeniksi, tytär Taika viettää välivuotta työskennellen Pariisissa.
Kaksikielisen perheen tytär puhuu suomen ja ruotsin lisäksi sujuvasti englantia. On opiskellut yliopistossa myös venäjää, koulussa saksaa ja eduskunnassa ranskaa. Käynyt ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssin, mutta ei jatkanut ulkoministeriön palvelukseen. Lapintie kertoo, että kielitaito kiinnostaa äänestäjiä. Häntä tuli esimerkiksi Salon torilla nainen jututtamaan ranskaksi testausmielessä.
Harrastanut purjehtimista pienestä pitäen ja seurannut veneestä huolestuneena Itämeren tilan heikkenemistä. Sinilevä järkyttää joka heinäkuu.
Toinen harrastus ovat koirat, joita perheessä on nyt kaksi.
uutiskirje 
