1990-luvun tuhoisan laman jälkeen kesti lähes viisitoista vuotta painaa työttömyys alle 200 000:n. Viime syyskuussa työttömiä oli 188 000. Sen jälkeen työttömyys on jälleen kasvanut.
Eilen saavutettiin onneton rajapyykki. Työttömiä on jo 304 000. Vuodessa uusia työttömiä tuli 61 000.
Valitettavasti nämäkin työttömyysluvut rikotaan kuukausittain vielä pitkään. Lomautettuja on 83 000. Syksyn tullen ainakin osa lomautuksista kääntyy irtisanomisiksi. Talouden nousua joudutaan odottamaan ensi vuosikymmenelle.
Kuten erikoistutkija Simo Aho toisaalla tässä lehdessä huomauttaa, työttömyyttä vastaan kannattaa taistella. Laman jälkeen menetettyjä työpaikkoja ei enää saada takaisin, vaikka talous alkaa jossain vaiheessa taas kasvaa.
Tätä todistaa elävä käytäntö. Yli vuoden työttömänä olleita on 40 000. Lisäksi erilaisille toimenpiteille sijoitettuja on 84 500. Tämä kaikki on viime laman perintöä.
Työttömyyden raju nousu kyseenalaistaa Suomen ja muun Euroopan valtiovarainministereiden puheet elvytyksen riittävyydestä. Jos työttömyyden kanssa ollaan tosissaan, niin toimenpiteitä tarvitaan vielä pitkään, sillä lama näkyy siinä vasta viipeellä, samoin laman loppu. Työllistyminen käynnistyy Ahon mukaan vasta noin vuoden kuluttua laman loppumisesta.
Oma lukunsa on sitten se, onko elvytys ollut tähänkään asti mistään kotoisin. Suomen hallitus on taantumaan herättyään ylvästellyt toimineensa etuajassa ja paremmin kuin muut maat.
Brysselissä toimiva European Trade Union Institute julkaisi aiemmin kesäkuussa selvityksen siitä, kuinka suuria eri EU-maiden talouden elvytyspaketit todellisuudessa ovat ja mistä ne muodostuvat. Instituutin mukaan elvytys vastaa vuonna 2009 noin 1 prosenttia BKT:stä ja ensi vuonna vastaava luku on 0,6 prosenttia. Raportin koonneiden tutkijoiden mukaan Euroopan elvytyspaketti on kokonaisuudessaan liian pieni, jotta se voisi todella nostaa tai edes helpottaa Euroopan talouskurimusta.
Suomen valtion elvytyspaketti on instituutin mukaan eurooppalaista keskitasoa eikä mitään kärkeä. Ja Suomen elvytyspaketeista suurin osa, 80 prosenttia, koostuu veronalennuksista.
Työttömyyden vastaisessa taistelussa tarvitaan tahtoa ja rahaa. Suomen hallitus näyttää tässä suhteessa olevan toimintakyvytön. Sen aika menee päähallituspuolueiden omien sotkujen selvittämisessä niin tarkkaan, että työtön saa odottaa parempia aikoja.
97 000 kiitosta
Ei päivää ilman uusia paljastuksia porvarien vaalirahoituksesta vuonna 2007.
Keskusta piti kehittyvien maakuntien liikemiesten kanssa voittokaronkkaa toukokuussa 2007 ja eilisen Iltalehden mukaan kokoomusjohto saunotti samoja herroja puolustusministeriön edustustiloissa saman vuoden elokuussa. Isännistä ministeri Jyri Häkämies oli saanut vaalirahaa 10 000 euroa ja puheenjohtaja Jyrki Katainen 5 000.
Ehkä tämä selittää, miksi kokoomus tukee niin sitkeästi pääministeri Matti Vanhasta. Kokoomuslaiset saivat Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalitukea yhteensä 97 000 euroa. Siinä on 97 000 syytä olla pitämättä meteliä asiasta.
lehti 