Viime viikon maanantaina Suomusjärvellä pakolaisten vastaanottokeskuksessa räjähti pommi.
Kesäkuun neljäntenä vaalimainoksia postiluukkuihin jakanut afganistanilaissyntyinen nainen pahoinpideltiin.
Toukokuun 12. päivänä tavoittamatta jäänyt mies tönäisi kahdeksanvuotiaan somalitytön junasta asemalaiturille ja solvasi tätä apinaksi.
Mitä täällä oikein tapahtuu? Suomessa ei ole totuttu pommi-iskuihin.
Vielä hämmentävämpää on lukea tekoja käsitteleviä nettikirjoituksia keskustelupalstoilta, blogeista tai uutissivujen kommenttiosioista.
”Minulla on sellainen tunne, että tässä saattaa olla kyseessä maahanmuuttajien keskinäinen välienselvittely,” kommentoi nimimerkki Jylppy1600 verekseltään Suomusjärven räjähdystä Helsingin Sanomien keskustelussa.
”Mitäpäs jos on afgaanieukon oma ukko pamauttanut turpiin?” arvuuttelee nimimerkki PetethePerkele afgaaninaisen pahoinpitelyn taustoja maahanmuuttokriitikoiden Hommaforumilla.
Epäanalyyttistä
kritiikkiä
Nettimaailmassa maahanmuuttokriittisyys on nyt taikasana, jonka taakse on helppo kätkeä jos jonkinlaisia mielipiteitä.
Järjen äänenä itseään pitävien maahanmuuttokriitikoiden kritiikki on usein varsin ristiriitaista ja epäanalyyttista. Yleinen oletus on, että suurin osa pakolaisista ei oikeasti tarvitse apua, koska lentolipun Suomeen pystyvät hankkimaan vain rikkaat. Samaan hengenvetoon pakolaisia syytetään elintasoshoppailusta.
– Tahtoisin ampua alas koko maahanmuuttokriittisyys-termin, toteaa yhteiskuntatieteen tohtori Anna Rastas.
Vaikka osa keskustelusta on asiallista, harva onnistuu piilottamaan mielipiteensä siitä, että maahanmuuttajien kulttuurinen tausta ja ajattelutavat ovat vääränlaisia. Erityisesti islamia pelätään.
”Islam on epäinhimillinen, totalitäärinen ideologia, jonka päämääränä on maailmanvalloitus,” kirjoittaa Ken Sainio Hommaforumilla.
Rasistiset puhetavat
yleistyvät
Anna Rastaan mukaan rasististen asenteiden ilmaiseminen ja rasistiset puhetavat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana yhä hyväksytymmiksi.
– Esimerkiksi poliitikot varoivat aiemmin käyttämästä epäkunnioittavaa kieltä. Kevään mittaan käydyssä keskustelussa eräät poliitikot maalailivat kuitenkin maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia, koska tiesivät hyötyvänsä siitä.
– Jos keskustelun sävy muuttuu rasistiseksi, sillä on seurauksensa. Tietenkin se vaikuttaa maahanmuuttajien elämään, mutta myös heidän parissaan työskenteleviin.
Toisinajattelijan
tavoiteltu status
Hommaforumilla ja muualla verkossa kirjoittavat maahanmuuttokriitikot ovat kärkkäitä julistamaan, etteivät ole rasisteja, vaan tahtovat vain järkeistää maahanmuuttoa.
He tuovat mielellään esiin, kuinka valtamedia on puolueellinen ja kuinka vain he itse uskaltavat sanoa totuuden ääneen. He näyttäytyvät toisinajattelijoina, joiden mielipiteet vaiennetaan.
Mutta kyllä heitä kuunnellaan.
Helmikuussa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaati keskustelua maahanmuutosta ja harmitteli, kuinka kritiikki helposti leimataan rasistiseksi. Hän pelkäsi suuren joukon kansalaisia ”puristelevan nyrkkiä taskussaan”, jos maahanmuutosta ei puhuta tarpeeksi.
Kesäkuisia eurovaaleja ennen maahanmuutosta puhuttiin, ja voittajaksi selviytyivät kriittiset äänet. Perussuomalaiset nousivat viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 9,8 prosentin ääniosuudellaan.
Kokoomuksen Kai Pöntinen vaati Helsingin Sanomien etusivun vaalimainoksessaan ”stoppia sosiaalipummien maahanmuutolle” ja keräsi yli 17 000 ääntä.
Perussuomalaisia
ei voi syyttää
Suomessa on tehty tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa jo ennen kesän vaaleja. Perussuomalaisia ei siitä voi syyttää. Hehän eivät ole koskaan olleet edes hallituksessa.
Eräs esimerkki on yleiseksi tavaksi muodostuneet ulkomaalaisten säilöönotot.
Monille säilöönotoille ei ole muita perusteita kuin henkilöllisyyden selvittäminen, turvapaikkakäsittely tai käännytyspäätös. Säilöönoton sijaan tutkittavalle voitaisiin hyvin määrätä ilmoittautumisvelvollisuus.
– Näyttäisi siltä, että maahantulo ilman viisumia on julkisessa keskustelussa kriminalisoitu, vaikka turvapaikan hakijan saapuminen maahan puutteellisin asiakirjoin ei ole lain mukaan rikos, toteaa Outi Lepola, Amnesty Internationalin Suomen osaston pakolaiskysymysten asiantuntija.
Pakolais-
hysteriaa
Sisäasiainministeriö julkisti 2. kesäkuuta selvityksen, jossa pyritään karsimaan Suomen lainsäädännöstä tekijöitä, jotka vetävät puoleensa perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi, että poliisi voisi tehdä osan turvapaikkapuhutteluista. Tästä menettelystä luovuttiin aiemmin sen vuoksi, ettei poliisilla katsottu olevan tarvittavaa asiantuntemusta tehtävään.
– Tehostamisella tätä ehdotusta ei ainakaan voida perustella, sillä asiantuntemattomat päätökset johtaisivat vain valituskierroksiin, Lepola sanoo.
– Pelotevaikutusta ei myöskään ole todennettu. Kuinka tarkkoja tietoja Euroopan ulkopuolelle kantautuu yksittäisten maiden turvapaikkaprosesseista? Vaikea kuvitella, että niiden vuoksi monikaan jättäisi tulematta maahan.
Turvapaikkahakemuksia pyritään vähentämään, vaikka niitä tulee Suomeen Euroopan ja maailman mittakaavassa vähän, vain 800 jokaista miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Esimerkiksi Ruotsin vastaava luku on 2 710 ja Kreikan 1 755.
– Suomessa pystytään pitämään yllä hysteeristä tunnelmaa, että tänne virtaa pakolaisia, vaikka määrät ovat kansainvälisesti pieniä, Lepola ihmettelee.
Eurooppa
sulkee portit
Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, joka vetää turvaketjua oveen. Viime viikolla EU-johtajat keskustelivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa keinoista puuttua laittomaan siirtolaisuuteen.
Eräs keinoista on Euroopan komission ehdotus perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja käsittelykeskuksia Libyaan.
– On toki hienoa, jos tällaisten keinojen avulla pystytään lisäämään laillisia keinoja tulla maahan, mutta miten keskuksia voidaan käytännössä pitää yllä Libyassa, joka ei ole edes allekirjoittanut kansainvälistä pakolaissopimusta, Outi Lepola kysyy.
Aivan kuten Suomessa, ei EU:n tasollakaan voida rajojen sulkemisesta syyttää marginaaliryhmiä. Äärioikeiston menestystä europarlamenttivaaleissa kauhisteltiin ympäri Euroopan – toki syystäkin –, mutta oven pakolaisten nenän edestä sulkevat tavalliset valtavirran puolueet.
”Eurooppa tekee kaikkensa estääkseen mahdollisimman monen ihmisen niin sanotun luvattoman pääsyn alueelleen, ja samaan aikaan vainoa pakenevien ihmisten eri maista on yhä vaikeampaa päästä turvaan Eurooppaan,” totesi pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE:n pääsihteeri Bjarte Vanvik järjestön viimeviikkoisessa tiedotteessa.
Globalisaation
epäsymmetrisyys
Rajojen sulkemisella on konkreettisia seurauksia. Maaliskuussa korkeintaan 75 hengelle tarkoitettu alus upposi Libyan edustalla Välimereen. Sen noin 250 matkustajasta selvisi vain parikymmentä. Huteraan laivaan sulloutuneet ihmiset yrittivät paeta kotimaansa oloja.
Tapaus ei ollut ainutkertainen. Pelkästään Italiaan saapui viime vuonna 40 000 siirtolaista Välimeren ylitse. Yritykseksi ylitys jää sadoilla, jotka kuolevat matkalla.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Antonio Guterres totesi maaliskuisen tapauksen jälkeen, että taustalla on globalisaation epäsymmetrisyys.
– Raha ja tavara liikkuvat entistä vapaammin, mutta ihmisten liikkuminen maasta toiseen on yhä vaikeampaa, Guterres kuvaili tilannetta.
Kaiken takana
on talous
Palataanpa lopuksi vielä takaisin lähtöpisteeseen.
Nettikeskusteluiden maahanmuuttokriitikot nostavat kerta toisensa jälkeen esiin pelon siitä, että maahanmuuttajat ja erityisesti pakolaiset ovat Suomelle taloudellinen rasite. Ja mitäpä muuta syytä EU:llakaan on pyrkiä pitämään rajat suljettuina?
– Totta kai taustalla ovat taloudelliset tekijät, Anna Rastas myöntää.
Todellinen ero eurooppalaisten ja Eurooppaan pyrkivien pakolaisten välillä on tulotasossa, ei kulttuurissa tai arvomaailmassa. Maahanmuutosta keskusteleminen on usein puhetta aiheen vierestä.
– Asiat menevät usein iloisesti sekaisin. Taloudellista keskustelua pitäisi käydä, mutta taso on, mitä on, Rastas valittelee.
Kansainvälisiin tuloeroihin puuttuminen vaatisi globaalin järjestelmän muutosta. Se vain on paljon vaikeampaa kuin maahanmuuttajien syyllistäminen.
lehti 