Valtiovarainministeriö synkensi viime viikolla ilmestyneessä suhdannekatsauksessaan muiden ennustajien tapaan lähitulevaisuutta koskevaa ennustettaan. Tuoreen ennusteen mukaan työttömyysaste nousee ensi vuonna ainakin 10 prosenttiin.
Ennusteen synkentyminen ei kuitenkaan anna pääministeri Matti Vanhasen tai valtiovarainministeri Jyrki Kataisen viime viikolla käyttämien puheenvuorojen perusteella aihetta lisäelvytykseen. Päinvastoin. Molemmat ministerit korostivat sitä, kuinka paljon hallitus elvyttää jo tehtyjen päätösten seurauksena.
Pääministeri Vanhasen mukaan hallituksen päättämien elvytystoimien mittaluokka on Suomessa historiallisen suuri. Tässä hän on oikeassa. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että mittaluokka olisi riittävän suuri.
Historiallisessa vertailussa nykyhallituksen asemaa parantavat sen edeltäjien suoritukset. Paras – ja ainoa – järkevä vertailukohta on pääministeri Esko Ahon hallitus. Vaikuttaa siltä, että pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen haluavat välttää Ahon hallituksen tekemät pahimmat, esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksina näkyneet talouspoliittiset virheet, jotka johtivat seuraavissa eduskuntavaaleissa hallituspuolueiden suureen vaalitappioon.
Hallituksen elvytystoimien riittämättömyyttä kuvastaa hyvin valtiovarainministeriön ennusteen yksi yksityiskohta. Ministeriö ennustaa julkisten investointien, jotka kuvastavat valtion ja kuntien tekemiä investointeja, supistuvan sekä tänä että ensi vuonna selvästi. Ensi vuodelle ennustettu lähes 10 prosentin pudotus tiivistää hyvin kuntien talousahdingon voimakkaan kasvun. Hallitus kantaa tästä päävastuun.
Vaikka valtiovarainministeriön ennuste on esimerkiksi työttömyysaste-ennusteen osalta aiempaa synkempi, ministeriö arvioi kokonaistuotannon kääntyvän ensi vuonna viennin vetämänä lievään kasvuun. Ennusteessa kuitenkin korostetaan uuden nousun oraiden olevan vielä heiveröisiä. Riski huonommasta kehityksestä on suuri. Sen tähden ministeriön ennustetta noin 10 prosenttiin nousevasta työttömyysasteesta voidaan pitää jopa erittäin toiveikkaana. Todellisuus voi osoittautua oleellisesti karummaksi.
Vaikka Suomen talouden lähitulevaisuuden näkymät riippuvat viime kädessä Yhdysvaltojen taloudesta – ja erityisesti velkaisten yhdysvaltalaisten kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista ja -haluista – kotimaisillakin tekijöillä on huomattava vaikutus. Lähitulevaisuudessa myös suomalaisten kotitalouksien kulutusedellytykset ja -halut vaikuttavat oleellisesti siihen, miten talouskriisi Suomessa etenee.
1990-luvun alun lamaa pitkitti oleellisesti kotitalouksien velkaongelma. Velkojen takaisinmaksu pakotti kotitaloudet tinkimään kulutuksestaan. Kulutus supistui yhtäjaksoisesti noin neljän vuoden ajan, mikä hidasti oleellisesti talouden elpymistä. Ahon hallituksen tekemät leikkaukset eivät ainakaan lisänneet suomalaisten kulutusmahdollisuuksia ja -haluja.
Vaikka kotitalouksien mahdollisuudet hoitaa asuntolainojaan ovat tällä kertaa erityisesti korkojen alhaisuuden takia paremmat kuin 1990-luvun alussa, kotitaloudet ovat nytkin velkaisia. Tuoreiden talouslukujen perusteella kotitaloudet vähentävät parhaillaan velkaantuneisuuttaan ja tinkivät kulutuksestaan.
Parhaassa tapauksessa velkaongelman vaikutus koko kansantalouden kehitykseen pysyy lähitulevaisuudessa selvästi vähäisempänä kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Ammattiennustajat eivät voi ennusteita tehdessään kuitenkaan unohtaa nykyistä kotitalouksien velkaantuneisuuden tasoa.
Hallitus ei saa unohtaa sitä. Talouspoliittiset ratkaisut vaikuttavat paitsi suoraan suomalaisten taloudelliseen asemaan myös heidän tulevaisuutta koskeviin odotuksiinsa. Elvytyspolitiikan yksi tehtävä on vahvistaa ja ylläpitää luottamusta. Tässä tehtävässä Ahon hallitus epäonnistui.
Vanhasen hallituksen tämänhetkinen linja ei vielä tue riittävästi sen onnistumista.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
uutiskirje 
