Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden aaltoliikkeessä eletään tällä haavaa myönteistä kautta. Moskovassa tavanneet presidentit Dmitri Medvedev ja Barack Obama eivät ehkä hyvästelleet eilen toisiaan henkiystävinä, mutta keskinäisen kunnioituksen hengessä kumminkin.
Viime vuoden elokuussa alkanut pienoisjääkausi on päättynyt. Silloin suhteet hyytyivät Venäjän ja Georgian väliseen sotaan.
Yhdysvallat paistatteli hetken maailman ainoana supervaltana kylmän sodan päättymisen jälkeen lähes 20 vuotta sitten, kun Kiinan nousu oli vasta alkamassa ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen Venäjä kaaoksessa. Yhdysvallat hankki sillanpääasemia entisen Neuvostoliiton alueen öljy- ja kaasukeskittymien liepeiltä.
2000-luvulla Venäjä on palauttanut omaa suurvalta-asemaansa. Kylmän sodan aikaiset pääpukarit ovat käyneet pinnanalaista kilpailua Keski-Aasian ja Kaukasian energiavaroista, mutta päällisin puolin suhteet ovat olleet viime elokuun episodia lukuunottamatta korrektit.
Barack Obaman kolmipäiväinen Moskovan-vierailu oli lupauksia antava. Monista asioista pystyttiin sopimaan. Erimielisyydet myönnettiin avoimesti ja niihin haetaan ratkaisua.
Valtiovierailun tärkein sopimus koski ydinaseiden vähentämistä. Nykyinen Start-sopimus umpeutuu muutaman kuukauden kuluttua. Nyt ydinkärkiä vähennetään edelleen, joskin kummallekin jää niitä edelleen riittämiin toistensa ja koko maailman tuhoamiseen. Ydinaseiden leviäminen Iraniin ja Pohjois-Koreaan yritetään myös estää yhteisvoimin.
Suurin Venäjää ärsyttävä amerikkalaishanke on Tsekkiin ja Puolaan rakennettava ohjuskilpi, jota Yhdysvallat perustelee nimenomaan Iranin muodostamalla uhkalla. Kilpi on yksi niistä ongelmista, jotka Barack Obama peri Yhdysvaltain edelliseltä hallinnolta. Obama lupasi teettää siitä vielä uuden selvityksen. Vaikutelmaksi jäi, että hanke haudataan kunhan Obamalle keksitään riittävän kunnialliset perusteet luopua siitä.
Linjapuheessaan Barack Obama arvosteli varovasti Venäjää sananvapauden ja oikeusvaltion puutteista sekä korostamalla Venäjän ”lähiulkomaiden” itsemääräämisoikeutta.
Suoremmin hän suomi omaa maataan: Yhdysvaltojen ei tule tuputtaa mitään tiettyä hallintomuotoa millekään toiselle maalle eikä ole sen asia päättää, kenen kuuluu muita maita johtaa.
Tältä pohjalta yhteistyötä on hyvä jatkaa.
n
Häpeä, G8
Maailman rikkaimpien maiden G8-kerho aloitti eilen kolmipäiväisen kokouksen Italiassa.
Samaan aikaan, kun johtajat pönöttävät, 75 000 lasta kuolee.
Kyllä. 9,2 miljoonaa lasta kuolee vuosittain helposti hoidettaviin sairauksiin. Se on 25 000 lasta joka päivä.
G8-maiden häpeä tämä on siksi, että ne ovat pettäneet lupaukset kehitysavun nostamisesta. Surkein maa tässäkin asiassa on kokousta isännöivä Italia, joka viime vuonna puolitti kehitysapunsa ja leikkaa sitä ensi vuonna vielä 10 prosentilla lisää.
uutiskirje 
