KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valuutanvaihto pannaan ehkä pian verolle

Attac ja muut kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään kampanjoineet oikeudenmukaisemman globalisaation puolesta. Mielenosoituksessa vuonna 2007 havainnollistettiin maapallon asemaa EU:n kauppapoliittisissa neuvotteluissa kehitysmaiden kanssa.

Attac ja muut kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään kampanjoineet oikeudenmukaisemman globalisaation puolesta. Mielenosoituksessa vuonna 2007 havainnollistettiin maapallon asemaa EU:n kauppapoliittisissa neuvotteluissa kehitysmaiden kanssa. Kuva: Jarmo Lintunen

Attac-aktiivit arvelevat kansainvälisen valuutanvaihtoveron olevan vihdoin toteutumassa. Suunnitteilla olevalla 0,005 prosentin verolla saataisiin kymmeniä miljardia dollareita kehitysyhteistyöhön. Veroa kehittämällä voitaisiin myös vakauttaa maailmantaloutta.

ELIAS KROHN
24.7.2009 10.27
Fediverse-instanssi:

Attac ja Kepa vaativat Suomeakin aktivoitumaan

Kansainvälinen valuutanvaihtovero eteni toukokuun lopulla aimo askeleen, kun uudenlaista kehitysrahoitusta pohtiva pilottiryhmä (Leading Group on Solidarity Levies to Fund Development) päätti alkaa selvittää sen käyttöönottoa. Pariisissa pidetyssä kokouksessa muodostettiin pienemmän maaryhmän työryhmä, joka selvittää veron toimeenpanoa juridisesta ja teknisestä näkökulmasta.

Kokoukseen järjestönsä edustajana osallistunut Suomen Attacin varapuheenjohtaja Henri Purje pitää päätöstä hyvin merkittävänä.

– Jo aiemmin on tehty selvityksiä, mutta tässä on ideana, että selvitys johtaisi myös toimeenpanoon, Purje korostaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Rikkaista maista alkunsa saanut talouskriisi lisää köyhien maiden avuntarvetta entisestään.

Hanke on laajapohjainen: Pariisin kokouksen alkaessa ryhmässä oli mukana 58 maata. Kokouksessa siihen liittyivät uusina Japani, Romania ja Euroopan komissio. Ryhmä syntyi muutama vuosi sitten Ranskan silloisen presidentin Jacques Chiracin ja Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan köyhyyden vastaisen aloitteen ympärille.

Pariisissa oli esillä 0,005 prosentin suuruinen vero kaikista suuruudeltaan tietyn alarajan ylittävistä valuutansiirroista. Minimaalisen pienestä prosentista huolimatta verolla arvioidaan saatavaksi vuositasolla kokoon 30–60 miljardia dollaria, joka käytettäisiin köyhien maiden saaman kehitysavun lisäämiseen.

Rikkaista maista alkunsa saanut talouskriisi lisää köyhien maiden avuntarvetta entisestään, koska vientitulot vähenevät, siirtolaisten rahalähetykset pienenevät ja kehitysapukin saattaa supistua. Samalla niitä koettelevat ilmasto- ja ruokakriisi.

Tärkeä
päänavaus

Valuutansiirtoveroa kutsutaan yleisesti Tobinin-veroksi Nobel-palkitun taloustieteilijä James Tobinin mukaan, joka kehitti sellaisesta ensimmäisen mallin. Nyt suunniteltavasta verosta Purje ei mielellään käytä sitä nimeä.

– Tobinin ideahan oli valuuttamarkkinoita vakauttava mekanismi. Tässä vero on ensisijaisesti kehitysrahoitusinstrumentti. Sen päätarkoitus olisi saada lisää rahaa virallisen kehitysavun lisäksi, ei niinkään vakauttaa valuuttamarkkinoita.

Tärkeintä Purjeen mukaan on kuitenkin tässä vaiheessa se, että jonkinlainen vero saadaan aikaan. Nytkin kehitteillä olevalla verolla saattaa olla myös vakauttavaa merkitystä, mikäli valtioilla on mahdollisuus nostaa veroprosenttia spekulatiivisen hyökkäyksen sattuessa tai markkinoiden muuttuessa epävakaiksi.

– Koska meillä ei vielä ole kansainvälisiä veroja, nyt olisi tärkeää saada pää auki jossain, ja tämä vaikuttaisi pisimmälle menevältä aloitteelta siihen suuntaan, säestää Attacin Tobinin vero -kampanjan vetäjä Mikko Sauli.

Saman maaryhmän puitteissa on aiemmin kehitelty lentomatkustajamaksu, jonka tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Toistakymmentä maata on ottanut tai ottamassa sen käyttöön.

– Uskoisin, että valuutanvaihtovero etenee pilottiryhmässä samaan tapaan ikään kuin halukkaiden koalition kautta. Lentomaksu on pikku hiljaa levinnyt ja lisää maita on liittynyt mukaan, Sauli sanoo.

Toisin kuin monet uskovat, valuutanvaihtoveron toteuttaminen ei attacilaisten mukaan edellytä kaikkien maailman maiden mukanaoloa. Brasilialla, Perulla ja Chilellä on jo ollut käytössä sen kaltaisia järjestelyjä.

Suomi mukana
tunnin

Mitä tekee Suomi? Innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden edistäminen on kirjattu sekä nykyiseen hallitusohjelmaan että kehityspoliittiseen ohjelmaan. Suomi kuuluu myös veroselvityksestä päättäneeseen pilottiryhmään. Purje ei kuitenkaan Suomen edustajaa Pariisin kokouksessa nähnyt.

Samaan aikaan samassa rakennuksessa järjestettiin OECD:n kehitysapukomitean korkean tason kokous, jossa Suomea edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.). Mukana oli myös ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston korkeita virkamiehiä.

Kehityspoliittisen osaston yksikönpäällikkö Pekka Hukka sanoo Suomen osallistuneen myös kehitysrahoituskokoukseen.

– Pariisin OECD:n suurlähetystön virkamies Lauri Taro osallistui enemmän tähän kokoukseen, mutta käsittääkseni ei koko aikaa. Helsingistä ei ollut mahdollista lähettää edustajaa, koska resurssit olivat kiinni muissa asioissa, muun muassa YK:n finanssikriisikokouksen valmisteluissa, Hukka sanoo.

Taro vahvistaa Viikkolehdelle olleensa paikalla, mutta vain yhtenä päivänä noin tunnin ajan.

Hukan mukaan ministeriössä perehdyttiin sekä etu- että jälkikäteen kokouksen asiakirjoihin.

– Meillä oli hyvä käsitys siitä, mitä siellä tulee tapahtumaan.

Etelän maat
tukevat veroa

Suomen suhtautuminen valuutanvaihtoveroon on ollut vähintäänkin nihkeää. Ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki selvittivät muutama vuosi sitten innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Selvityksen jälkeen Suomi liittyi kansainväliseen Leading Group -ryhmään, mutta instrumentteja, kuten lentomatkustajamaksua, ei ole otettu käyttöön.

Attacilaiset vaativat Suomea aktivoitumaan.

– Olemme avunantajayhteisön jäsen. Tobinin-veron kaltaisilla aloitteilla on paljon kannatusta etelän maiden keskuudessa, mutta se vaatisi avunantajayhteisön puolelta aloitteellisuutta. Sikäli näkisin, että Suomella olisi mahdollisuus ottaa omaa roolia, mutta en ole vakuuttunut, että tätä on ihan täysin päätetty hyödyntää, Mikko Sauli harmittelee.

Hukka vakuuttaa Suomen osallistuvan keskusteluun uusista rahoituslähteistä ja pyrkivän tuomaan myös omia ajatuksiaan ja ideoitaan esiin. Pilottiryhmään ei ole lähdetty torjumaan muiden ideoita.

– Meillä on hyvin joustava suhtautuminen ryhmän työskentelyyn. Onhan meillä ollut omiakin ideoita jo ennen tätä Leading Groupia, esimerkiksi presidentti Ahtisaaren globaalilottoajatus ja ministeri Väyrysen taannoinen idea pörssiverosta. Näitä on esitelty ja pohdittu kansainvälisessä keskustelussa, mutta ne eivät ole saaneet tarvittavaa tukea.

Hukka korostaa kuitenkin kehitysyhteistyön perinteisen rahoitustavan ensisijaisuutta. Ulkoministeriön näkökulmasta tärkeintä on hänen mukaansa kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, joka on ollut tavoitteena jo vuosikymmeniä.

– Välillä on sellainen olo, että uusista rahoitusmuodoista on kauhea rummutus, ja se 0,7 prosenttia hämärtyy. Sitä haluame varoa.

Pelkona on Hukan mukaan myös se, että valtiovarainministeriön keräämät erityisverot eivät loppujen lopuksi olisikaan ”lisäistä” eivätkä kasvattaisi kehitysyhteistyöbudjettia lainkaan. Järjestelmän läpinäkyvyys olisi myös turvattava.

– Sitten kun ollaan 0,7:ssä, voitaisiin arvioida tilanne uudestaan.

Hallinnonalojen
kesken eripuraa

Sauli muistuttaa, että kyse on muustakin kuin vain kehitysrahoituksesta. Hän toivoo valuutanvaihtoveron ja muun globaalin finanssisäätelyn kehittelyyn painavampaa poliittista otetta, niin Suomessa kuin muuallakin. Nyt ongelmana on eri hallinnonalojen välinen kissanhännänveto.

– Esimerkiksi Ranskan kokouksen yhteydessä Ranskan ulkoministeri sanoi, että nyt tätä ruvetaan toteuttamaan, ja heti seuraavana päivänä valtiovarainministeri oli toppuuttelemassa.

Kun asia jakautuu eri hallinnonalojen tonteille, voi käydä niinkin, ettei mikään hallinnonala edistä sitä kovin tehokkaasti.

– Tehokkainta olisi hoitaa säätely suoraan valtionpäämiestasolla, Sauli sanoo.

Hukkakin myöntää, että Suomen ulkoministeriö on pilottiryhmässä oman mandaattinsa pohjalta ja enemmän ”aktiivisella tukipuolella” kuin varsinaisena toimijana osittain juuri hallinnonalajaon vuoksi.

Hukka näkee valtiovarainministeriöllä olevan iso rooli veroluonteisissa maksuissa, koska verokysymykset kuuluvat sen hallinnonalaan.

– Ulkoasiainministeriö voi viedä asiaa vain tiettyyn pisteeseen asti ja tukea sitä, että se otettaisiin valtionhallinnossa tiukemmin esiin. Käsitykseni on, että valtiovarainministeriössä ollaan myös nyt kiinnostuttu enemmän näistä asioista ja halutaan katsoa, mitä olisi tehtävissä. Innovatiivisista rahoitusmekanismeista käydään keskustelua myös ilmastonmuutokseen liittyvien rahoituskysymysten yhteydessä.

Poliittinen
tuki laajaa

Pariisissa asetettu työryhmä saanee ensi vuoden aikana valmiiksi esityksensä valuutanvaihtoveron toteuttamisesta. Hukka sanoo asian tulevan silloin uudelleen keskusteluun myös Suomessa.

– Asiahan etenee koko ajan. Seuraamme keskustelua emmekä ole väheksyneet tätä. Asia tullee pöydälle myös muun muassa Ecofinissä, missä puhutaan euroalueen verotuksesta. Suomi, eri hallinnonaloillaan, joutuu jatkuvasti ottamaan kantaa näihin asioihin eri pöydissä.

Poliittisesti valuutanvaihtovero on saanut Suomessakin laajaa kannatusta. Eduskunnassa 78 kansanedustajaa jätti toukokuussa toimenpidealoitteen valuutanvaihtoveron toteuttamisesta. Joukossa oli sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajia. Vain kokoomuksesta ja RKP:stä kukaan ei allekirjoittanut aloitetta. Vasemmistoliiton ryhmästä sen ovat allekirjoittaneet kaikki ja Vihreistä kaikki paitsi hallituksessa oikeusministerinä istuva Tuija Brax.

Kepa vaatii
aktiivisuutta

Myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa vaatii tuoreessa ajankohtaisraportissaan Suomelta aktiivisuutta valuutanvaihtoveron edistämiseksi sekä kehitysmaita köyhdyttävän veroparatiisiongelman ratkaisemiseksi.

Kepan mukaan valuutanvaihtovero paitsi auttaisi kehitysyhteistyön rahoituksessa myös vähentäisi kehitysmaiden tarvetta pitää valtavia valuuttavarantoja valuuttojensa suojaamiseksi keinottelulta.

Myös laittomaan pääomapakoon puuttuminen olisi köyhyyden torjumisen kannalta nyt erityisen ajankohtaista, Kepa korostaa. Kehitysmaista arvioidaan siirtyvän joka vuosi 850–1 000 miljardia dollaria laittomasti länsimaihin ja veroparatiiseihin. Siitä kaksi kolmasosaa koostuu monikansallisten yritysten veronkierrosta.

Pääomapaon tekee mahdolliseksi läpinäkyvyyden puute globaalissa talousjärjestelmässä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Pia Lohikoski.

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

Uusimmat

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
03

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026

Lakialoite: Lapsilisää täysi-ikäisyyteen asti

22.06.2026

Näköalattomuutta, talouskuria ja lähipalveluiden katoamista – ei ole ihme, ettei vihreä siirtymä kaikille maistu

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset