Liika kiire on pilaamassa jopa vuosisadan uudistukseksi kehutun aluehallintouudistuksen, ns. ALKU-hankkeen. Lakien säätäminen on vuodenvaihteen lähestyessä vielä kesken eduskunnassa, vaikka uudistuksen pitäisi astua voimaan ensi vuoden alusta.
Ensimmäiseen käsittelyyn aluehallinnon uusi lainsäädäntö tulee ensi tiistaina. Esimakua käsittelyn luonteesta saatiin, kun eduskunnan hallintovaliokunta runttasi läpi hallituksen esityksen mukaisen mietinnön. Hallituspuolueiden enemmistö piti huolta, ettei mietinnössä huomioida useiden valiokuntien lausuntojen yksimielisiäkään kriittisiä näkökohtia.
Mietinnössä hallituksen esitykseen tehtiin lähinnä teknisluonteisia korjauksia. Lausumassa valiokunta edellyttää hallitukselta selontekoa aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta vuoden 2012 loppuun mennessä.
Kaksi superviranomaista
Aluehallintouudistuksen kaikkien hyväksymänä periaatteena on turvata nykyistä paremmin ja tehokkaammin asiakkaiden palvelut ikääntyvässä Suomessa ja vahvistaa alueiden kehitysedellytyksiä.
Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti toimiva, tehokas aluehallinto.
Tarkoitus on koota koko valtion aluehallinto kahteen monialaiseen viranomaiseen: aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin. Niiden kesken jaetaan tehtävät, joita nykyisin hoitavat lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueellisten ympäristökeskukset, ympäristövirastot, ympäristölupaviranomaiset, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot.
Uudistus vaikuttaa kaikkiaan 250 aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevaan lakiin ja noin 1 200 näiden noiden lakien säännökseen.
Arvostelijoiden mielestä näin mittavan revohkan toteuttaminen olisi iso urakka ilman tulipalokiirettäkin.
”Sietäkää epävarmuutta”
Uusien aluevirastojen sekä eri elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten toiminnan pitäisi pärähtää käyntiin heti ensi vuoden alusta.
Selvää on, että aika menee täpärälle. Vasta kun eduskunta on hyväksynyt aluehallintouudistusta koskevan lainsäädännön, voidaan antaa siihen perustuvat asetukset, joissa säädetään mm. aluejaoista ja toimipaikoista.
Myös uusien virastojen johtajien valinnat voidaan suorittaa vasta sen jälkeen. Pienempien satraappien ja tavallisen henkilökunnan valinnat ja tehtäväjaot valmistuvat myöhemmin, sitten kun ehtivät.
Johtajien valinnat suoritetaan kiireen vuoksi poikkeuksellisesti sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä, eikä avoimella haulla. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostavat aluehallintovirastojen johtajat.
Myös uusien virastojen henkilöstön sijoituspäätökset voidaan tehdä vasta lakien hyväksymisen ja asetusten antamisen jälkeen. Toimitiloistakin saadaan varmaa tietoa vasta vuoden lopulla.
– Toivon, että tätä epävarmuutta siedettäisiin, totesi ALKU-kolumnissaan hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Timo Reina viimeisenä työpäivänään ennen siirtymistään muihin tehtäviin lokakuun alussa.
Väkeä vähemmäksi
Hankkeen arvostelijat eivät ole osoittaneet Reinan toivomaa epävarmuuden sietokykyä. Esimerkiksi palkansaajien edunvalvojat SAK, STTK ja Akava arvostelevat jyrkästi liikaa kiirettä ja ennustavat yhteisessä julkilausumassaan, että toimialajohtajien valinnat ehditään tekemään avoimuudesta tinkimällä vasta juuri joulun alla. Muut valinnat ja tehtäväjaot jäävät pitkälle ensi vuoteen, järjestöt ennustavat.
Kaiken kukkuraksi hallintomyllerryksen kiireen tuoksinassa uusien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi huolehtia taloustaantuman keskellä alueidensa työllisyydestä ja suoriutua muistakin tehtävistään.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan henkilöstön jaksamisesta. Eritoten, kun kaiken muun lisäksi uudistuvan aluehallinnon olisi vähennettävä väkeä vuoteen 2015 mennessä yli tuhat henkilövuotta. Se on lähes viidennes nykyisestä henkilöstöstä.
Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintöön tehtiin kaksi vastalausetta. Sekä sosialidemokraatit että yhteisen vastalauseen jättäneet vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat esittivät lakiehdotusten hylkäämistä.
uutiskirje 
