Talouden alamäen pysähtyminen ja jonkinasteisen nousun alkaminen pistää todennäköisesti vauhtia myös yrityskauppoihin. Vahvimmat toimijat kullakin alalla odottavat sopivaa hetkeä ostaakseen kilpailijoita ja kasvattaakseen markkinaosuuksiaan.
Talouden alamäki jäädytti yrityskaupat lähes totaalisesti. Halvan rahan jo nopean kasvun vuosina yritysostoja tehtiin paljon lainarahalla. Tätä harrastivat etenkin pääomasijoittajat, jotka väänsivät omien rahojen tuottoa huikeaksi maksamalla suuren osan kaupoista halvalla velkarahalla.
Rahasta joutuu jatkossa maksamaan enemmän, mutta sitä on myös varastoitunut käyttöön. Tilintarkastus- ja konsulttifirma KPMG:n asiantuntijat arvioivat firman lehdessä, että suomalaisilla pääomasijoittajilla on käyttämättömiä sijoitusvaroja kolme miljardia euroa.
Rahoitusta yritysjärjestelyihin alkaa saada myös pankeista, vaikka ne katsovatkin takavuosia tarkemmin, mihin tarkoitukseen ja mihin hintaan rahaa lainaavat.
Hyvää tavaraa halvalla
Yritysjärjestelyihin houkuttelee myös se, että yritysten hinnat ovat myös tippuneet. Arviot alennusten suuruudesta vaihtelevat, mutta neljänneksen pudotukset hinta-arvioissa ovat yleisiä.
Pörssi on yksi hyvä mittari. Helsingin pörssin OMX Helsinki -indeksi oli marraskuun alussa muutaman prosentin alempana kuin vuosi sitten, mutta jopa puolta alempana kuin kaksi vuotta sitten. Esimerkiksi Rautaruukin kaikkien pörssissä kaupan olevien osakkeiden arvo oli marraskuun alussa vajaat kaksi miljardia euroa, saman verran kuin vuosi sitten. Runsas kaksi vuotta sitten kesä huippuhetkinä samoista osakkeista olisi joutunut maksamaan yli seitsemän miljardia euroa.
Suomalaisten pörssiyritysten hinnat alkavatkin näyttää halvoilta. Tukholman pörssin hintataso on jo yli kolmanneksen korkeampi kuin vuosi sitten ja vain neljänneksen alempana kuin kaksi vuotta sitten.
Kilpailijat pois tieltä
KPMG:n asiantuntijat arvioivat Suomessa yritysjärjestelyjä olevan edessä etenkin aloilla, joilla ylikapasiteetti tuottaa ongelmia. He odottavat yritysjärjestelyjä etenkin rakentamisessa, rakennustarviketeollisuudessa ja autokaupassa ja ylipäätään suhdanneherkillä aloilla. Listaan voisi lisätä myös esimerkiksi kirjapainot.
Näitä järjestelyjä voidaan tehdä suomalaisinkin voimin. Mutta harva ala on enää täysin suojassa ulkomaisten toimijoiden tuomalta kilpailulta. Ulkomaiset yritykset tulevat myös ostajien joukkoon.
Kaksi vuotta sitten Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisessa omistuksessa olevia tytäryhtiöitä kaikkiaan 2 800. Niissä oli töissä 220 000 ihmistä, 14 prosenttia yritysten henkilökunnasta. Liikevaihdolla mitattuna ulkomaisten yritysten rooli oli merkittävintä kaupan alalla, työntekijämäärissä laskettuna teollisuudessa. Tärkein omistajamaa oli Ruotsi ja sen jälkeen USA.
Tällä kierroksella tärkeiden maiden joukkoon voivat nousta myös esimerkiksi Kiina ja Intia.
Kuva: UP/Heikki Lehtinen
uutiskirje 
