– Samaan aikaan kun entistä suurempi osa nuorista joutuu työttömiksi, pidetään työttömyyttä yksilön kannalta selvästi aiempaa suurempana ongelmana, arvioi barometriä Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen..
Jos nuorisotyöttömyyttä ei saada kuriin, syrjäytetään suuri määrä nuoria, katsoo Pekonen.
Vuosittain tehtävän nuorisobarometrin varsinaisena teemana oli tällä kertaa taide ja kulttuuri, mutta sen merkittävimpiin viesteihin kuuluu nuorten asemassa työelämässä tapahtuneet suuret muutokset. Myös nuorten suhtautuminen työelämään muuttui nopeasti samankaltaiseksi kuin 90-luvun lamavuosina.
Pekonen: Selvä
viesti hallitukselle
Pekosen mielestä selvityksen viesti maan poliittiselle johdolle on kehotus käyttää elvytysrahat työllistämiseen veronalennusten sijasta. Se olisi taloudellisestikin kannattavampaa.
Nuoresta ikäluokasta elää tällä hetkellä toimeentulotuen varassa useampi kuin joka kymmenes. 60 000:sta toimeentulotuen varassa elävistä 11 000 on ollut työttömänä kauemmin kuin 10 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että pitkäaikaistyöttömien osuus nuorista on samaa tasoa kuin 1990-luvun lamavuosina.
Pääasiallisesti työelämässä olevien nuorten työsuhteiden laatu on heikentynyt jyrkästi lyhyessä ajassa ja peräti puolet nuorista naisista on jo määräaikaisissa työsuhteissa.
– Nuoret joutuvat kohtuuttomien paineiden alle yrittäessään turvata toimeentulonsa. Perheen perustaminen ei ole helppoa, kun asumisen kustannukset ovat korkeita ja työn jatkuminen epävarmaa. Etenkään nuoria naisia ei haluta palkata vakituisiin työsuhteisiin, koska vanhemmuuden kustannukset kasaantuvat äidin työnantajalle, sanoo Aino-Kaisa Pekonen.
Huoli työttömyydestä
on kasvanut
Työn tekemisen merkitys on nuorison keskuudessa korkea, vaikka asenteessa onkin todennäköisesti kiristyneen taloustilanteen vuoksi muutosta. Mielikuvaan työtä vieroksuvasta sukupolvesta ei ole mitään syytä, kun lähes 70 prosenttia nuorista valitsisi tilapäisenkin työn työttömyyskorvauksen sijasta, jos käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri.
Kaksi viidestä nuoresta on huolissaan siitä, onko heillä työtä tulevaisuudessa. Siitä, mikä nuorten näkemys on työn laadusta tänään, kertoo paljon se, joka neljäs heistä on huolestunut työssä jaksamisesta.
Asennoitumisessa työttömyyteen on kahden viimeisen vuoden aikana tapahtunut jyrkkä muutos.
Vuonna 2007 työttömyyttä ei kaksi viidestä nuoresta pitänyt pahana asiana (jos toimeentulo oli turvattu). Tänään näin ajattelevien määrä on noussut lähes 60 prosenttiin. Tutkimuksen tehneen Sami Myllyniemen mukaan selitys asennoitumisen vakavoitumiseen löytyy taloustilanteen kiristymisestä.
Työmoraali
ei uhattuna
Nuorisobarometrillä on seurattu nuorten asennoitumista työhön vuodesta 1994 ja tutkimuksen tekijän Sami Myllyniemen mukaan on oikein sanoa, ettei työmoraali ole ainakaan nuorten suunnalta uhattuna.
Selvitettäessä nuorten käsityksiä syrjäytymisen syistä nousivat sosiaaliset syyt, kuten ystävien puute, työelämään liittyvien syiden edelle. Myös päihteet koetaan vahvana syrjäytymisen aiheuttajien joukossa.
Nuorisobarometriä varten haastateltiin keväällä 2009 lähes 2 000 nuorta.
uutiskirje 
