Sosiaali- ja terveysministeriö ei ryhdy valmistelemaan johtajien huippueläkkeitä leikkaavaa eläkekattoa. Tähän johtopäätökseen tuli sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.), kun hänelle luovutettiin Eläketurvakeskuksen laatima selvitys eläkekatosta.
Kun vielä sekä SAK:n että Elinkeinoelämän keskusliiton eläkerasiantuntijat ilmaisivat järjestöjensä eläkekattoa vastustavat kannat, asia oli Hyssälän mielestä sillä selvä.
– Eläkejärjestelmää kehitetään kolmikantaisesti, joten en näe mitään edellytyksiä viedä eteenpäin eläkekaton valmistelua, Hyssälä totesi.
Hyssälä laittoi Eläketurvakeskuksen selvittämään eläkekattoa, kun viime keväänä nousi kohu huippueläkkeistä. Erityisesti valtionyhtiö Fortumin optioilla ennestäänkin runsaskätisesti palkitulle toimitusjohtajalleen Mikael Liliuksen maksama huikea eläke kuumensi tunteita.
Eläkekatto tarkoittaa eläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Eläkekatto on voimassa useissa maissa ja se on toteutettu tavallisesti asettamalla työtuloon palkkakatto, jonka jälkeen eläkettä ei enää kerry.
Selvitykseen sisältyvästä 20 maasta jonkinlainen eläkekattojärjestelmä on voimassa 14:ssä, esimerkiksi Ruotsissa, Itävallassa , Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Eläkekatto vuotaisi
Osastopäällikkö Mikko Kauton johdolla laadittu selvitys ei ottanut suoraan kantaa eläkekattoon. Se ei kuitenkaan löytänyt vakuuttavia perusteluja eläkekaton puolesta, vastaan sitäkin enemmän.
Johtajien huipputuloihin työeläkettä koskeva eläkekatto purisi selvityksen mukaan huonosti, koska ne koostuvat muistakin lähteistä.
Johtajasopimuksissa sovitaan kokonaiskompensaatiosta. Eläkekatto otettaisiin todennäköisesti huomioon muista eduista sovittaessa.
Työryhmä ei löytänyt kansainvälisessä vertailussa näyttöä, että eläkekatto tasoittaisi tuloeroja. Pikemminkin päinvastoin, koska eläkekatto synnyttää muita ratkaisuja.
Eläkekatto pienentäisi työryhmän mukaan eläkejärjestelmän maksutuloja ja aiheuttaisi työeläkkeisiin korotuspaineita entisten paineiden lisäksi.
Eläkekattoajatus hylättiin aikoinaan, kun Suomeen luotiin 1960-luvulla nykyinen eläkejärjestelmä. Sen jälkeen asia on ollut esillä kerran vuosikymmenessä ja aina samalla tuloksella. Myös aiemmat selvitykset ovat päätyneet toteamukseen, ettei eläkekaton säätämiselle löydy hyviä perusteita.
uutiskirje 
