KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Miksi nollat maksavat maltaita?

Uudet Debit-maksukortit ovat tulossa kalliiksi. Viime kädessä kymmenien miljoonien eurojen lisälaskun maksavat kuluttajat.

Uudet Debit-maksukortit ovat tulossa kalliiksi. Viime kädessä kymmenien miljoonien eurojen lisälaskun maksavat kuluttajat. Kuva: UP/Heikki Lehtinen

UP
23.12.2009 14.49
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Viikon kysymys

Pankit ovat vauhdilla vaihtaneet pankkikortteja uusiksi Debit-korteiksi. Samalla ne ovat kehittäneet itselleen uuden rahasammon. Jokaisesta maksutapahtumasta peritään palkkiota 0,31 prosenttia loppusummasta. Kortin omistaja ei maksua näe, sillä se peritään maksun vastaanottajalta eli kauppiaalta. Viime kädessä ostajat maksavat nekin kulut.

Kyse ei ole yhteen laskien ihan pikkusummista. Kaupan liiton laskelmien mukaan kustannukset nousevat 24 miljoonasta eurosta 90 miljoonaan euroon vuodessa.

Millaisia maksuja pankkikorttitapahtumista tähän asti on peritty, kaupan liiton asiamies Matti Räisänen?

– Se on vaihdellut nollasta viiteen senttiä per tapahtuma. Pankeilla listahinnat vaihtelevat kolmesta viiteen senttiin. Mutta huomattava osa yrityksistä ei maksa mitään tapahtumakohtaista maksua vaan muita palvelumaksuja.

Millaisia maksut ovat uusien korttien kanssa?

– Visa Electron kortissa on ollut jo aikaisemminkin ja nyt näillä uusilla Debit-korteilla maksu on 0,31 prosenttia loppusummasta.

Eli kymmenen euron ostoksesta maksu on 3,1 senttiä, mutta kaksi nollaa lisää, niin maksu nousee 3,1 euroon?

– Kyllä.

Onko sille esitetty jotain perusteluita, miksi nollat ovat näin arvokkaita?

– Meidän mielestämme ei.

Kenelle tämä raha menee?

– Tällä hetkellä 0,12 prosenttia menee Luottokunnalle ja 0,19 prosenttia menee kortin myöntäneelle pankille.

Kenen keksintö tämä rahastusautomaatti on?

– Tästä pankille menevästä osuudesta käytetään sellaista englanninkielistä nimitystä kuin ”intechange fee”. Hyvää suomenkielistä nimeä ei olekaan. Se on kansainvälisiin korttiyhtiöihin kiinteästi liittyvä elementti.

-Luottokorttimaksamisessa jopa ymmärrän, että siellä voi olla tällaisia prosentuaalisia maksuja, joita peritään maksajalta. Siinä on sentään luottoriskikin olemassa. Mutta tällaisissa suoraan tililtä velotettavissa maksuissa en sitä ymmärrä.

Onko maksun perintään mahdollista vielä tulla muutoksia?

– Minusta siihen pitää tulla muutoksia.

Nousevako todelliset kustannukset maksamisesta sen mukaan, miten suuren summan kortilla maksaa?

– Ei loppusumma vaikuta mitenkään niihin kustannuksiin. Jos tarkoitus on kattaa kustannukset ja ottaa vielä kohtuullinen voittokin järjestelmän ylläpidosta, niin kyllä se pitää osata senttimääräisenäkin korvauksena laskea.

Tiedon käsittelyn kustannukset eivät riipu siitä, kuinka monta numeroa summassa on?

– Se ei vaikuta mitenkään.

Kenen käsissä päätös maksuista on?

– Kyllä se pankkien käsissä on. Niistä riippuu, tapahtuuko asiassa jotakin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset