Työttömyysturvaa kohennetaan lyhentämällä ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto 43 viikosta 34 viikkoon. Yrittäjien vastaava ehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukauteen.
Samassa yhteydessä painotetaan kuitenkin työuran merkitystä. Uutena etuutena aletaan maksaa 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä peruspäivärahan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa henkilöille, jotka ovat olleet kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamista.
Työllistymistä edistäviin niin sanottuihin aktiivitoimenpiteisiin (koulutukseen, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai työelämävalmennukseen) osallistujille maksetaan osallistumisen ajalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosaa tai ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa, kuitenkin enintään 200 päivältä.
Omaehtoiseen koulutukseen pääsyä helpotetaan.
Muutosturvaan liittyen on sovittu lisämaksu työllistymisohjelmaan osallistuville. Tämän lisän maksuaika pitenee 185 päivästä 200 päivään.
Etua koulutuksesta
yhtenäistetään
Työtön saa ensi vuonna samansuuruista koulutusetuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston järjestämään vai itse hankkimaansa koulutukseen. Tätä varten yhdistetään työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha yhdeksi etuudeksi.
Omaehtoiseen koulutukseen pääsyä helpotetaan luopumalla koulutuksen ehtona ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.
Kuntouttava työtoiminta
myös yli 25-vuotiaille
Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Tällaisen henkilön työ- ja toimintakykyä katsotaan voivan parantaa myös kuntouttavan työtoiminnan avulla.
Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistymistä edistäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työvoimatoimisto ja kunnan sosiaalitoimi laativat aktivointisuunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Tähän saakka kyseinen velvoite on on koskenut alle 25-vuotiaita. Vuodenvaihteessa ikäraja poistuu. Jatkossa myös 25 vuotta täyttäneet, jotka kieltäytyvät kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttävät sen, menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laki ei lisää kuntien tai työ- ja elinkeinohallinnon tehtäviä eikä muuta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoitetta.
Muutosta vastustava Kuntaliitto on asiasta eri mieltä. Sen näkemyksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan ikärajan muutos on kuntakenttään kohdistuva lisävelvoite.
Väliaikaisia muutoksia
työttömyysturvalakiin
Tähän saakka maksetun sovitellun työttömyyspäivärahan sijasta maksetaan lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeville lomautuspäiviltä vuonna 2010 täysi työttömyyspäiväraha. Muutos koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä.
Muutosta merkitsee myös se, että tuotannollisista tai taloudellisista syistä tehty väliaikainen palkanalennus ei kahtena seuraavana vuotena vaikuta työntekijän ansiopäivärahaan alentavasti, jos hänet myöhemmin lomautetaan tai hänen työsuhteensa päättyy. Ansiopäivärahan perusteena on tällöin palkanalennusta edeltänyt palkkataso.
Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli lokakuussa 2009 noin 16 500. Suurin osa heistä työskentelee metalli-, kone-, laite- ja puuteollisuuden toimialoilla.
Ajankohtaisen työurakeskustelun yhtenä pääaiheena olevassa työterveydenhuollossa toteutetaan vuoden vaihteessa kaksi uudistusta. Toinen uudistaa käytäntöjä, joilla on korvattu työterveydenhuollon tukipalveluja. Työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi hankkia sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä sekä yksityiseltä toimintayksiköltä tukipalveluja.
Lailla pyritään siihen, että kaikki työterveyshuollon palvelujen tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa tukipalveluja hankittaessa.
Toisen uudistuksen tavoitteena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja riittävä määrä. Tätä varten valtion varoista maksettaisiin korvaus työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin Työterveyslaitokselle. Jatkamalla asiasta säätävää lakia neljällä vuodella varmistuisi työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen määrän säilyminen nykyisellä tasolla, noin 50:ssä vuosittain.
Osa-aikaeläkkeen
alaikäraja nousee
Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa nostetaan ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevan ansaintaoikeutta nostetaan.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeitä parannetaan ja eläkkeen pieneneminen estetään kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoon puututaan korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50 ja 63 välillä. Samalla korotetaan työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävää kertakorotusta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat ensi vuoden alusta lähtien ansaita ainakin 600 euroa kuukaudessa, ilman että se vaikuttaisi heidän eläkkeeseensä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla on lisäksi mahdollisuus jättää eläkkeensä lepäämään ja saada lepäävänä olevan eläkkeensä ilman työkyvyn arviointia uudelleen maksuun, jos työnteko päättyy tai työtulot laskevat lain mukaisten ansaintarajojen alapuolelle.
Näiden eläkekohennusten vastapainona korotetaan osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä.
uutiskirje 
