Haitissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tapahtunut maanjäristys on mitä ilmeisimmin yksi kaikkien aikojen tuhoisimpia.
Järistyksessä kuolleiden määrä oli torstaina yhä arvailujen peitossa. Haitin Punaisen Ristin mukaan uhreja olisi 40 000–50 000, mutta jotkut ovat arvioineet määrän jopa sadoiksituhansiksi.
Järistyksen keskus oli vain 15 kilometrin päässä pääkaupunki Port-au-Princestä, joten se osui tiheään asutulle alueelle. Lisäksi järistys tapahtui vain 9 kilometrin syvyydessä, mikä pahensi tuhovoimaa.
Kaikkiaan kolmen miljoonan ihmisen arvioidaan kärsivän järistyksen seurauksista, mikä tarkoittaa kolmasosaa maan asukkaista.
Katastrofitila
ilman järistystäkin
Haitissa ei ole ollut suurta järistystä kahteensataan vuoteen, joten siihen ei osattu varautua. Mutta elämä Haitissa on muutenkin jatkuvaa ajautumista kriisistä toiseen, eikä niiltä jää tilaa varautua mihinkään.
Kuten tunnettua, Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio. Kolme neljäsosaa väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä.
Jo ennen maanjäristystä kolmasosa väestöstä kärsi avustusjärjestöjen mukaan ruuanpuutteesta. Vain kahdella prosentilla haitilaisista on pysyvä työpaikka.
Alle puolella väestöstä on saatavilla puhdasta juomavettä. Ainoassakaan Haitin kaupungeista ei ole toimivaa viemäröintiä.
Monissa maissa voitetut sairaudet kuten tuberkuloosi ovat Haitissa yleisiä. Aids on lähes 200 000 haitilaisella.
Alle puolet lapsista on rokotettu tavallisia lastentauteja kuten kurkkumätää tai tuhkarokkoa vastaan. Ja lapsia on paljon, alle 18-vuotiaita on lähes puolet väestöstä.
Maatalous on laiminlyöty ja infrastruktuuri on surkeassa tilassa. Asutus on todella tiheää: lähes kymmenen miljoonaa ihmistä asuu 27 000 neliökilometrillä (vanhan Vaasan läänin kokoisella alueella).
Kaiken huipuksi Haiti on lähellä ekologista katastrofia. Alkuperäisistä metsistä on jäljellä enää kaksi prosenttia.
Kilpajuoksua
ajan kanssa
Köyhyys on niin kouriintuntuvaa, että köyhimmät haitilaiset todella syövät savesta, oljista ja suolasta pyöriteltyjä kakkaroita.
Mutta köyhyys tarkoittaa myös sitä, että maa on hyvin haavoittuvainen luonnonkatastrofeissa. Kahden vuoden takaiset hurrikaanit veivät 15 prosenttia bkt:stä, eikä lähtötaso ollut korkea.
Port-au-Princen laidoilla on valtavat slummialueet, joiden talot on yleensä kyhätty betonista. Ne ovat usein jyrkillä rinteillä, eivätkä ne kestä hurrikaaneja tai mutavyöryjä, saati maanjäristyksiä.
Tuhojen laajuuden slummialueilla voi kuvitella, kun tietää suuren osan pääkaupungin arvorakennuksistakin presidentinlinnaa myöten tuhoutuneen.
Infrastruktuurin ja kansanterveyden surkea tila tarkoittavat myös sitä, että avustustyöntekijöillä on tavallistakin kovempi kilpajuoksu ajan kanssa jälkiseurausten lievittämiseksi.
Yksin puhtaan juomaveden toimittaminen hengissä säilyneille on haaste. Kolera ja punatauti uhkaavat levitä saastuneen veden välityksellä. Käymälät pitäisi järjestää vähintään sadoille tuhansille ihmisille. Aliravitsemus ja rokottamattomuus altistaa ihmisiä tautien leviämiselle.
uutiskirje 
