Vasemmistoliitto esittää välikysymystä perusetuuksien tasosta. Puolueen eduskuntaryhmä toteaa, että työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, kun heidän etuutensa junnaavat vanhalla tasolla, vaikka esimerkiksi kunnallisverot, palvelumaksut ja vuokrat nousevat.
– Näin ollen pienituloisten reaaliset tulot laskevat, talvikokoukseen torstaina kokoontuneen ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie toteaa.
– Korotukset johtavat siihen, että tasokorotusta vaille jäävien opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten asema heikkenee selvästi alkavana vuonna. Tähän hallitus ei aio puuttua. Sen sijaan se aikoo nostaa eläkeikää.
Jälkeenjääneet etuudet
Vasemmistoliitto arvioi, että Suomi kulkee kohti 1960-luvun tasoa tuloeroissa, koska keskeiset perusturvan muodot ovat jääneet tuntuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä viidentoista viime vuoden aikana
– Tästä johtuva korotustarve olisi noin 30–70 prosenttia etuudesta riippuen, eduskuntaryhmä toteaa tiedotteessaan.
Korkeakouluopiskelijan opintorahan korotustarve olisi 59,4 prosenttia, työttömän peruspäivärahan 36,9 prosenttia, lapsilisän 72,5 prosenttia, täyden kansaneläkkeen 28,4 prosenttia ja toimeentulotuen perusosan 43,8 prosenttia.
Yli miljoona ihmistä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki korostaa, että nyt ei puhuta pienestä kansalaisten ryhmästä.
– Näitä pienituloisia on reilusti toista miljoonaa, hän sanoo ja pitää käsittämättömänä sitä, että juuri kaikkein pienimmillä rahoilla elävien tulot laskevat suhteessa hintakehitykseen.
Lapintie on käynyt alustavia keskusteluja välikysymyksen jättämisestä eduskunnan muiden oppositioryhmien kanssa ja uskoo niiden perusteella, että välikysymys saadaan aikaan. Se jätettäneen heti eduskunnan kevätistuntokauden aluksi helmikuussa alussa.
uutiskirje 
