Balkanilla moni poliitikko uskoo, että jäsenyys Euroopan unionissa ratkaisisi pikkuvaltioiden taloushuolet. Yrittäjät taas kannattavat Jugoslavian elvyttämistä taloudellisen yhteistyön merkeissä.
– Meidän pienet markkinamme eivät kiinnosta ketään. Vain niiden yhdistäminen voisi houkutella sijoittajia, serbialaisen Droga Kolinska -elintarvikeyhtiön johtaja Slobodan Vucicevic sanoo.
Hän oli mukana loppuvuodesta Serbian Belgradissa pidetyssä tapaamisessa, johon oli kutsuttu yritysjohtajia Bosnia ja Hertsegovinasta, Kroatiasta, Makedoniasta, Montenegrosta sekä alueen ainoasta EU-jäsenmaasta Sloveniasta.
Johtajat etsivät yhteisiä strategioita tilanteessa, jossa talouslama on entisestään hidastanut tasavaltojen elpymistä 1991–1995 käydyistä Jugoslavian hajoamissodista. Ainoastaan Slovenia on kyennyt nostamaan kansantuotteensa sotia edeltäneelle tasolle.
Liikenneyhteydet
eivät enää pelaa
Ennen sotia 24 miljoonan asukkaan Jugoslavia muodosti yhtenäisen tuotanto- ja markkina-alueen. Sodat vaativat 100 000 uhria, ja katkerat muistot elävät yhä.
Talouden puolella poliittiset kaunat on johtajien mukaan kuitenkin paljolti voitettu.
– Sillä ei ole väliä, kutsutaanko uutta talousyhteisöä Jugoslaviaksi, Jugosfääriksi vai Ekonoslaviaksi. Tärkeintä on yhdistää voimat ja toimia yhdessä, Kroatian yritysjohtajien puheenjohtaja Esad Colakovic sanoo.
Serbian tunnetuin it-yritys Comtrade on avannut teknologiakeskukset Belgradin ohella Bosnian Sarajevoon ja Slovenian Ljubljanaan. Lisäksi sillä on kymmenen koulutuskeskusta, jotka kattavat koko alueen Makedoniaa lukuun ottamatta.
– Meille liikemiehille Jugosfääri on nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Poliitikoille se on valitettavasti yhä utopiaa, Comtraden omistaja Veselin Jevrosimovic sanoo.
Hän viittaa huonoihin liikenneyhteyksiin: – Esimerkiksi Belgradista ei ole päässyt vuoden 1991 jälkeen suoralla lennolla Kroatian Zagrebiin, Splitiin tai Dubrovnikiin. Se on todella piinallista, Jevrosimovic jatkaa.
”Yhteinen pörssi
bittiavaruuteen”
Kroatia on kuitenkin suunnannut 2000-luvulla Serbiaan 455 miljoonaa euroa eli viidenneksen kaikista ulkomaisista investoinneistaan ja Slovenia yli 1,2 miljardia euroa, tilastot kertovat.
Sijoittajien mukaan tuttu kohde on vierasta turvallisempi. Lisäksi mailla on yhteinen historia ja niiden kielet ovat hyvin lähellä toisiaan.
Slovenialainen yritysjohtaja Tatjana Fink parantaisi kilpailukykyä perustamalla kunkin alueen osaamista hyödyntäviä keskuksia.
– Sloveenit osaavat markkinoida, Serbia on hyvä kehittämään uusia materiaaleja ja Kroatia teknologiaa, hän listaa.
Joulukuun kokoukseen osallistuneilla pankkiireilla oli oma kannustimensa yhteistyölle: mitä laajemmat markkinat, sitä parempi tuotto sijoituksille.
He esittivät virtuaalisen arvopaperipörssin perustamista. Se yhdistäisi Belgradin, Montenegron Podgorican, Bosnian Sarajevon ja Kroatian Zagrebin pörssit, mutta sijaitsisi – toimipaikkaa koskevien riitojen välttämiseksi – vain bittiavaruudessa.
Fakta: Yhdestä tuli seitsemän
Jugoslavian raunioille on tähän mennessä syntynyt seitsemän uutta valtiota:
Bosnia ja Hertsegovina 4,5 miljoonaa asukasta
Kosovo 2,2 miljoonaa
Kroatia 4,4 miljoonaa
Makedonia 2,0 miljoonaa
Montenegro 650 000
Serbia 7,4 miljoonaa
Slovenia 2,0 miljoonaa
uutiskirje 