Asunnottomuus on ollut Puolassa pysyvä ilmiö markkinatalouteen siirtymisen jälkeen, eikä se poistu ihan heti. Puolan työ- ja sosiaaliministeriö arvioi leveällä haarukalla, että maassa on asunnottomia 40 000–300 000.
Maan 660 yömajaa tarjoavat suojan 23 000 asunnottomalle. Asunnottomien enemmistö joutuu nukkumaan rautatieasemilla tai nuokkumaan päivisin raitiovaunuissa.
Yhteiskunta ei Puolassa rahoita säännöllisesti asunnottomien keskuksia. Keskuksilla on valtion kanssa vain tilapäiset sopimukset. Niiden ylläpito kuuluu kunnille, joilta taas ei useinkaan löydy riittävästi varoja. Niille ihmisille, jotka haluaisivat päästä pysyvästi asunnottomuudesta, valtiolla ei ole juuri mitään tarjottavana.
Monar auttaa
asunnottomia pakkasella
Noin 30 vuotta sitten perustettu huumeiden vastainen järjestö Monar auttaa asunnottomia ja tarjoaa heille yösijoja talven ajaksi, kun yhteiskunta ei pysty auttamaan tai ei halua sitä tehdä.
Monarin perustaja, psykologi Marek Kotanski perusti järjestön yhteyteen vuonna 1994 myös asunnottomien järjestön nimeltä Markot. Se organisoi asunnottomia rakentamaan keskuksia itselleen.
Näitä keskuksia on nyt muutamia kymmeniä. Arviolta puolet Puolan asunnottomien keskuksista on Markotin asunnottomien rakentamia.
Monarin sihteeri Robert Starzynski kertoo, että keskuksista löytyy yöpymispaikkoja lastensa kanssa asuville yksinäisille äideille ja pysyviä asuinpaikkoja vanhoille ja kaikkein köyhimmille. On myös erikseen keskuksia miehille ja naisille.
Monarilla ei ole rajoituksia asunnottomien majoittamisessa. Keskukseen saapuessaan ei tarvitse olla selvä eikä tarvitse todistaa henkilöllisyyttään. Jokaiselle tarjotaan ruokaa ja mahdollisuus peseytyä.
Starzynskin arvion mukaan asunnottomien määrä on viime vuosina pysynyt jokseenkin samana. Viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa kasvua erityisesti pienituloisten yli 50-vuotiaiden ryhmässä, jonka suhteellinen osuus lähivuosina kasvaa.
Vuonna 2020 apua tarvitsevien yli 50-vuotiaiden ryhmän arvioidaan olevan jo suuri. Valtion pitäisikin varautua järjestämään asunnottomille enemmän sellaisia tiloja, joihin he voisivat päästä riippumatta tulotasostaan. Tämä on haaste myös Puolan terveydenhuollolle.
Terapiaa alkoholista ja
huumeista irti pyrkiville
Laman aikana työnantajat työllistävät vähemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina. Se lisää Starzynskin mukaan myös asunnottomien määrää. Toisaalta Puolassa ei ole ollut joukkoirtisanomisia monien muiden Euroopan maiden tavoin. Asunnottomaksi ovat vaarassa joutua työnsä menettäneet 50-vuotiaat, joiden on vaikea löytää uutta työtä.
Monar-Markotin Lähimmäisen auttamiskeskus toimii Varsovassa Veikselin itäpuolella Pragan kaupunginosassa, jossa sijaitsee varsinainen asunnottomien Mekka, Zeraniun energiavoimala lämmittävine putkineen. Siellä kolme metriä maan alla on lämmintä.
Auttamiskeskuksen nuoret taas ponnistelevat asunnottomien lämmittelijöiden yläpuolella pyrkien palaamaan normaaliin elämään ja pääsemään irti alkoholista ja huumeista terapeuttien tuella. Työhön perustuva terapia kestää yhdeksän kuukautta.
Keskuksessa asuu myös alle 25-vuotiaita psyykkisistä häiriöistä kärsiviä nuoria. Oppiminen työn kautta on Monarin perusohje ja keskuksen tietokonesali on nuorille tärkeä paikka. Heillä on vapaasti käytössään internet-yhteys, jota he voivat hyödyntää työssään.
Miksi Puolassa on niin paljon asunnottomia? Keskuksen johtajan Robert Zielinskin mukaan asunnottomuus on yleinen ilmiö ja se on hyvin samantyyppistä lähes kaikkialla.
Puolan muita maita suurempi asunnottomuus johtuu hänen mielestään maan köyhyydestä. Jos Puolassa annettaisiin paljon rahaa sosiaaliseen turvallisuuteen, asunnottomuus olisi vähäisempää. Zielinskin mielestä Suomessa ja Ruotsissa, joissa asunnottomia on vähän, huolehditaan kansalaisista ehkä jopa liikaakin.
uutiskirje 