Juuri juhlintojen alla Venezuela näytti ajautuvan pahimpaan poliittiseen kriisiinsä. RCTV-televisiokanavan sulkemisesta alkaneet opiskelijamielenosoitukset johtivat kuolonuhreihin. Seuraavaksi maan varapresidentin ja puolustusministerin virkaa hallussaan pitänyt Ramón Carrizález erosi virastaan vaimonsa, ympäristöministeri Yubirí Ortegan kanssa.
Horjuuko presidentti Hugo Chávezin valta, vai mistä oikein on kyse?
Kahden opiskelijan kuolemaan ja yli kolmenkymmenen haavoittumiseen johtaneet kahakat tapahtuivat Länsi-Venezuelassa Méridan kaupungissa. Eniten kansainvälistä mediajulkisuutta sai 28-vuotiaan opiskelijan kuolema RCTV-televisiokanavan signaalin sulkemista vastustaneessa protestissa.
Ensimmäinen kuolonuhri oli kuitenkin vasta 15-vuotias, valtaapitävän sosialistipuolueen PSUV:n (Partido Socialista Unido de Venezuela) aktivisti Yosinio Carillo, joka ammuttiin opiskelijaryhmien välisessä yhteenotossa.
Opiskelupaikat yhä
hyvätuloisten hallussa
Caracasissa tilanne oli jo viime viikolla täysin rauhoittunut. Alkuviikosta järjestettiin kuolemantapausten vuoksi joitakin protesteja, jotka keräsivät parisenkymmentä osallistujaa. Loppuviikosta protesteja ei enää kaduilla näkynyt.
Eräs caracasilainen nuori pitää kummallisena mielenosoitusten alkuperäistä syytä, eli RCTV-kanavan signaalin lopettamista.
– Kanava muun muassa näytti aikuisviihdettä eli pornoa keskellä päivää. On hassua, että jokin aika sitten opiskelijahintaisten joukkoliikennelippujen hintojen korottaminen ei herättänyt mitään reaktiota, mutta nyt osoitetaan mieltä. Toisaalta lähes kaikilla yliopisto-opiskelijoilla on omat autot, eivätkä he välitä siksi bussilippujen hinnoista.
Latinalaisessa Amerikassa yliopisto-opiskelijat tulevat pääsääntöisesti taloudellisesti hyvätuloisista luokista.
Méridalainen opiskelija Rafael Pérez kommentoikin Correo del Orinoco -lehdelle, että nuorten tärkein haaste on vaatia ja puolustaa tasa-arvoa koulutukseen ja kampuksille. On ristiriitaista, että julkiset yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta, mutta tiettyjen sosiaaliryhmien edustajat pitävät yliedustuksellaan valtaa näissä laitoksissa ja dominoivat niiden diskursseja.
”Myös meillä muilla taloudelliseen eliittiin kuulumattomilla on oikeus olla näissä yliopistoissa ja saada äänemme ja ajatuksemme kuuluviin. Lopulta kyse on ideologisesta taistelusta,” sanoi Pérez.
Televisiokanava
vastaan hallitus
Presidentti Chávez piti kuolemantapauksia äärettömän valitettavina ja mielenosoituksia ”yhden miljonäärin manipuloimalla aikaansaamina”. RCTV-kanavan (Radio Caracas Televisión) omistaa Marcel Granier Haydon, liikemies, jonka vaimo kuuluu Venezuelan varakkaimpiin sukuihin.
RCTV-kanavaa on arvosteltu huhtikuun 2002 vallankaappausyritykseen osallistumisesta ja Pedro Carmonan lyhyen hallituksen tukemisesta. Carmona anasti vallan demokraattisesti valitulta hallitukselta. RCTV muun muassa kielsi syrjäytettyä hallitusta tukevien mielenosoitusten näyttämisen kanavallaan vallankaappauksen aikana.
Hallituksen palattua valtaan kanavaa ei suljettu, vaan se jatkoi toimintaansa sille annetun lisenssin voimassaoloajan loppuun saakka. Lisenssiä ei uusittu vuonna 2007, minkä RCTV nosti kanavallaan otsikoihin sananvapauden loukkaamisena. Kanava jatkoi toimintaansa satelliitin välityksellä nimellä Radio Caracas Televisión Internacional (RCTVI).
Nyt kanava on ollut suljettuna lakirikkomusten vuoksi, mutta sen toiminta ei suinkaan lopu, vaan jatkuu kaapelin välityksellä. Kanavan johto ja päämaja siirtyivät Yhdysvaltoihin Miamiin.
Chávezia vihataan
tai rakastetaan
11-vuotisjuhlapuheessaan Chávez nimesi uudet ministerit hallitukseensa ja kiitti virastaan jääneiden työtä. Hän ei kuitenkaan mitenkään kommentoinut vaihdosten syitä. Virallisessa versiossa poisjääneet ministerit kertoivat jättävänsä työnsä täysin henkilökohtaisista syistä. Caracasin kaduilla luonnollisesti arvailtiin innokkaasti asioiden todellisia taustoja, mutta varmaa tietoa ei ole kellään.
Caracasilaiset ovat myös innokkaita kertomaan mielipiteitään yksitoista vuotta maata johtaneesta presidentistään. Henkilönä Hugo Chávez ei jätä ketään kylmäksi, häntä joko vihataan tai rakastetaan.
– Chavez on hullu. Mutta kieltämättä eivät hänen edeltäjänsäkään häävejä olleet. Köyhiä on edelleen täällä Venezuelassa kuten aina ennenkin, mutta nyt he ovat tyytyväisempiä, koska Chávez laulaa niitä lauluja joita he haluavat kuulla. Näin kommentoi kravattiin ja pukuun sonnustautunut mies Caracasin keskustassa.
– Chávez on minun presidenttini. Hänen ansiostaan poikani voi käydä koulua ja opiskella pidemmälle. Poikani opiskelu on minulle tärkeintä maailmassa, kertoo kadulla rahanvaihtokojussa työskentelevä nainen.
Suurin haaste rikollisuus
ja turvattomuus
Presidentin suurimpana haasteena pidetään maan ja etenkin pääkaupungin Caracasin rikollisuusongelmaa ja turvattomuutta, jota hallitus ei ole onnistunut ratkaisemaan. Toisaalta kasvaneisiin väkivaltatilastoihin vaikuttaa myös kaupungin jatkuvasti kasvava väkiluku.
Tyytymättömyyttä herättää myös Venezuelan muille alueen maille subventoituun hintaan jakama energia. Miksi maa, jonka omallakin alueella on paljon köyhiä, jakaa resurssejaan muille, pohditaan.
– Kun puhutaan Chávezista, täytyy myös muistaa hänen taustansa. Hän tulee armeijan piiristä eikä hän ennen presidenttiyttään koskaan ollut ammattipoliitikko kuten monet kollegansa. Siksi hänen tyylinsä on erilainen, hän ei ole opetellut esiintymistään. Minusta hän on aidompi. Jotkut sanovat sitä populismiksi, toteaa eräs nuori Chávezin kannattaja.
Etenkin maaseudulla presidentin kannatus on vankkaa. Hänen ansionaan pidetään sitä, että Venezuelan politiikka on itsenäisempää.
Mies eteläisessä Santa Elenan kylässä kommentoi:
– Ainoa mitä haluamme, on olla itsenäisiä. Emme halua olla Yhdysvaltojen siirtomaa, talutusnuorassa. Chávezilla on ollut rohkeutta vetää omat linjansa.
uutiskirje 