Vesilakia koskeva eduskunnan lähetekeskustelu meni oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) ja hallituspuolue keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan väliseksi selvittelyksi tiistaina. He tulkitsivat päinvastaisiin suuntiin hallituksen esitystä siitä, että valtioneuvosto saa antaa lausunnon yhteiskunnallisesti merkittävissä vesistöjä koskevissa hankkeissa.
Asiasta esiintyi erilaisia tulkintoja hallituksen sisällä jo heti lakiesityksen tultua julki ja nyt oppositiossa hymyilytti. Valtioneuvoston antaman lausunnon merkitys korostuisi Vuotoksen altaan kaltaisissa yhteiskuntaa jakavissa hankkeissa.
Sitova vai ei?
Braxin tulkinnan mukaan valtioneuvosto voi lupaviranomaisen pyytäessä halutessaan antaa lausunnon, mutta lausunnolla ei ole juridista sitovuutta. Luvan myöntämisestä huolehtii lupaviranomainen. Käytännössä se tarkoittaisi, että hallitus ei voisi sanella, mitä hankkeita toteutetaan, vaan luvat myönnetään etuharkinnan jälkeen.
Rantakankaan mielestä valtioneuvoston lausunnon yli ei voisi kävellä.
– En voi uskoa korviani, hän totesi ministerin puheenvuorosta, jota ennen hän ehti iloita siitä, että että lakiesitys ottaa aiempaa paremmin huomioon esimerkiksi veden energianlähteenä. Hänestä oli myös tärkeää, että yhteiskunnan kokonaisetua tarkastellaan aiempaa laajemmin.
– Vesivoiman rakentamismahdollisuudet on syytä tulevaisuudessa taata, hän sanoi ja puhui kahdesta pohjoista Suomea koskevasta hankkeesta, joiden toteuttamista piti toivottavana.
Yksimielinen hallitus?
Brax korosti, että vesilaki on hallituksen yksimielinen esitys.
– Oppositiosta hallitus ei näytä yksimieliseltä, tokaisi SDP:n Pia Viitanen. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd.) toivoi, että ministeri antaa asiasta tukiopetusta hallituskumppaneilleen.
– Tämä on hämmentävää kansalaisten kannalta, hän sanoi ja ihmetteli, miksi mahdollisuus valtioneuvoston lausuntoon ylipäätään piti sisällyttää lakiesitykseen.
Kemijärveläinen Markus Mustajärvi (vas.) piti jopa järkyttävänä sitä, että kahden hallituspuolueen kannat poikkeavat toisistaan kuullulla tavalla.
– Järkyttävää, että keskusta ei voi tunnustaa tappiotaan, hän sanoi viitaten vanhaan oikeusistuimen päätökseen siitä, että Vuotoksen allas ei ole toteutettavissa.
– Vuotoksen allasta ei tule ikinä. On vastuutonta tappeluttaa ihmisiä asiasta vuosikymmenestä toiseen.
Myös Vasemmistoliiton Pentti Tiusanen tulkitsi, että keskusta haluaa uudella lailla lähteä rakentamaan Vuotoksen allasta.
– Ei ole sosiaalisesti kestävää, että Vuotosta ja Kollajaa nostetaan yhä uudelleen esiin, hän sanoi ja kehotti keskustaa etsimään uusia aiheita vaalityöhön tupailtoihin.
Allas Vuotoksen viereen?
Keskustan lappilaiskansanedustaja Hannes Manninen totesi, että Vuotoksen allasta ei voi rakentaa, koska se on hylätty.
– Mutta jos hanketta muutetaan ympäristövaikutuksiltaan, oikeusistuin käsittelee asian uudelleen. Siinä ei ole mitään lain vastaista. Väite, että lakiesitys estäisi Vuotoksen alueen käytön monitoimialtaana, ei pidä paikkansa, hän arvioi.
Ristiriitaisen keskustelun jälkeenkin vihreiden Johanna Karimäki kiitteli lakiesitystä onnistuneeksi vanhan sekavan lain jälkeen.
– Tämä estää Vuotoksen rakentamisen, hän tulkitsi.
uutiskirje 
