Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa edelleen kunnallisten päivähoitopalveluiden valtakunnallisesta ohjauksesta Suomessa. Vuodesta 2003 lähtien kunnat kuitenkin ovat voivat järjestää päivähoidon hallintonsa haluamallaan tavalla.
Aikaisemmin päivähoidon hallinto kunnissa hoidettiin sosiaalilautakunnissa ja sittemmin yhdistyneissä sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Kun lasten ”tarhaamisen” sijasta ruvettiin enemmän puhumaan varhaiskasvatuksesta, lasten päivähoidon nähtiin lähentyvän koululaitosta.
Esimerkiksi Lastentarhanopettajaliitto oli jo pitemmän aikaa esittänyt näkemyksenään, että varhaiskasvatuksen paikan kuntien hallinnossa tulee määrittyä varhaiskasvatuksen perustehtävän mukaisesti. Kun varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lasten säilömisen sijasta heidän kasvunsa, kehityksensä ja oppimisensa tukeminen, Lastentarhanopettajaliitto on kannattanut pienten lasten kasvatus- ja opetuspalvelujen sijoittamista kiinteäksi osaksi muuta kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus on pannut vauhtia päivähoidon hallinnon järjestelyihin. Muutaman vuoden aikana päivähoidon hallintokuviot ovat menneet kunnissa uusiksi rivakkaan tahtiin, sillä kuusi vuotta sitten vain yksitoista kuntaa oli siirtänyt lasten päivähoidon sosiaalitoimesta opetustoimen yhteyteen.
Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän tilaston mukaan jo joka toisessa kunnassa (162) päivähoidon tehtävät on siirretty opetustoimen lautakuntaan. Sosiaalitoimen lautakunta huolehtii päivähoidon tehtävistä enää 135 kunnassa (41 %). 29 kunnassa (9 %) hallinto on järjestetty muulla tavalla.
Suurista kaupungeista Espoo, Kuopio, Lahti, Vaasa ja Vantaa ovat siirtäneet päivähoidon hallinnon sivistys- ja opetusalan lautakunnan alaisuuteen. Helsingissä, Oulussa, Porissa ja Turussa hallintoa hoitaa sosiaali- ja terveysalan lautakunta. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hoitaa hallintoa Hämeenlinnassa, Kotkassa ja Tampereella.
Resursseista muutosvastarintaa
Jyväskylän kaupunki on siirtämässä lasten päivähoidon sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin vuodesta 2012 alkaen. Samanlaista siirtoa valmistellaan 27 muussa kunnassa. Jyväskylän perusturvalautakunnassa Vasemmistoliittoa edustava koordinoiva opinto-ohjaaja Vesa Välilä näkee hyödyllisenä kasvatuksellisen ja pedagogisen jatkumon syntymisen varhaislapsuudesta nuoruuden loppumiseen asti.
– Lapsen etu on tällainen eheä kasvu- ja opinpolku. Tosin nythän päätettiin vasta hallinnollisesta toimenpiteestä. Suurin uhka ratkaisussa on muutosvastarinta, jota luonnollisesti tullee esiintymään. Ja siinäkin on todennäköisesti kyse ainoastaan henkilöstöresurssien ja rahan jaosta.
Välilä näkee ratkaisun yhtenä portaana kohti Jyväskylän uuden sukupolven organisaatiota.
– Tämä on pilkahdus siitä, että ihan oikeasti rakennetaan uusi malli organisoida palveluja. Se voisi olla vaikka lasten ja nuorten palvelut, aktiiviväestön palvelut ja vaikkapa varttuneiden kuntalaisten palvelut.
uutiskirje 