Vuosaaren satamasta on turha etsiä AKT:n lakkovahteja.
– Ei sellaisia tarvita, sanoo Helsingin Ahtaustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Asko Mäki-Rahkola. Heitä ei tarvita, sillä rikkureista ei ole pelkoa. Mäki-Rahkola on satamaan tullut, koska tietää tiedotusvälineiden olevan hänen perässään joka tapauksessa. Muita sataman operaattoreiden palkkalistoilla työskentelevistä runsaasta 500 ahtaajasta ei paikalla näy.
Mäki-Rahkola kuvaa ahtaajien taistelutahtoa suorastaan ”hirvittävän” kovaksi.
– Sellainen taistelutahdon pitääkin olla. Jo siinä vaiheessa, kun lakonuhka annetaan, on kaikkien täytynyt sisäistää se mahdollisuus, että lakkoon joudutaan. Silloin täytyy asenteiden olla kohdallaan. Muuten tulee turpaan niin että lätinä käy.
– Nyt asenteet ovat kohdallaan, vaikka olimmekin viimeksi lakossa vuonna 1991.
Mäki-Rahkolan mukaan ahtaajien edellisestä oikeaksi lakoksi katsottavasta työtaistelusta on todella niin paljon aikaa.
– Ja ne kehuvat vielä, että me olemme lakkoherkkä ala!
Lakko ei yllättänyt
Tilanteen ajautuminen lakoksi ei yllättänyt ahtaajia.
– Autoalan lakon selvittämisen venähtäessä oli tiedossa, että yön aikana ei neuvotteluissa mitään saada aikaiseksi. Ja niinhän siinä sitten kävikin.
Osapuolten näkemyserot ovat niin kaukana toisistaan, että Mäki-Rahkola uskoo, että neuvotteluissa ei viikonlopun aikana edetä.
– Jos alkuviikostakaan ei ala tapahtua, saattaa lakko kestää pitkäänkin.
Muutosturva ja raha ovat Asko Mäki-Rahkolan mukaan asiat, joiden vuoksi ahtaajat ovat lakkoon on joutuneet.
– Muutosturvalla haetaan irtisanotuille nykyistä parempaa turvaa. Olemme tuomassa tänne Euroopassa yleisiä käytäntöjä.
Ahtausalalla oltiin Mäki-Rahkolan mukaan pääsemässä ladunavaajan asemaan, kun muutosturva-asiassa edettiin kaksi vuotta sitten.
Työnantaja teki syksyllä kuitenkin pakit. Se ei suostunut AKT:n mielestä jo kerran sovittuun, vaan halusi siirtää asian työryhmässä tuloksetta jauhetun asian tes-pöytään.
Suomi eurooppalaiselle tielle
Lokakuussa oli ensimmäinen neuvottelu, mutta niissä ei ole tähän päivään mennessä edetty mihinkään.
Mäki-Rahkola katsoo liittonsa puheenjohtaja Timo Rädyn olevan oikeassa, kun tämä toteaa, että jos maan taloutta nyt jokin on kaatamassa niin se on työnantajan työttömyysturvan kehittämiseen ottama periaatteellinen kanta, joka estää siitä sopimisen.
– Eihän tässä muuta olla ajamassa kuin sitä, että Suomessa lähdettäisiin tielle, jota jo yleisesti kuljetaan Euroopassa. Ranskassa irtisanottu voi saada jopa 36 kauden palkan.
– EK on sitonut operaattoreiden kädet. Työnantaja on nyt se taho joka ei asioita halua sopia. Samat ihmiset, jotka eivät halua sopia huutavat, että päivässä tulee sata miljoonaa euroa tappiota. Pyörät alkavat heti pyöriä, kun sopimishaluja ilmenee.
Hyvätkin ansiot mahdollisia
Valtakunnansovittelijan luona ei tiettävästi olla vielä päästy edes keskustelemaan rahasta, eikä Mäki-Rahkolakaan siitä mitään suostu sanomaan. Se on hänestä asia, josta kyllä löytyy sopu, kun muussa on edetty.
Asko Mäki-Rahkola tietää työnantajan levittämät tiedot ahtaajien ”herraluokan” palkoista eikä kiellä: ahtaajan ammatissa on mahdollista päästä hyvillekin ansioille.
– Kunnon palkoille pääseminen edellyttää kuitenkin ylitöitä ja työskentelemistä vuorolisät tuovissa vuoroissa, iltaisin ja öisin. Ilman niitä ei alaa voi miksikään korkeapalkkaiseksi laskea.
Ylitöitä tehdään Vuosaaren satamassakin paljon. Tavaran on liikuttava laivasta ja laivaan entistä kiivaammassa tahdissa.
uutiskirje 