Vasemmistonuoret siirtolaisuudesta:
Vasemmistonuoret lanseerasi tiistaina kampanjan ”Kriittistä keskustelua siirtolaisuudesta”.
Kampanjan näkyvin osa ovat tiistaina avatut verkkosivut, joille kootaan artikkeleja ja mediaseurantaa. Vasemmistonuoret aikovat myös kouluttaa halukkaita tekemään niin kutsuttua yksilötyötä siirtolaisten tukemiseksi.
Koulutusten tavoitteena on rakentaa maanlaajuinen verkosto tekemään työtä yksittäisten käännytysuhan alla olevien, turvapaikkaa hakevien tai säilöönottoa pelkäävien puolesta.
Kannustaako Vasemmistonuoret siis laittomuuksiin, piilottamaan siirtolaisia?
– Koulutuksissa voidaan siihenkin antaa ohjeita. Jaamme välineitä, joilla voi toimia monella tavalla siirtolaisten auttamiseksi, muotoilee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.
– Lähdemme siitä, että ihmisoikeudet menevät lakien edelle, sanoo kampanjakoordinaattori Kaisu Suopanki.
Kriittisesti kritiikistä
Paitsi että Vasemmistonuorten kampanjan tavoitteena on edistää siirtolaisten oikeuksia, se on myös vastaus maahanmuuttokeskusteluun, jossa faktoista ei piitata ja jossa rasismia nimitetään kriittisyydeksi.
– Suuret puolueet ovat omaksuneet rasistisia piirteitä sisältävän maahanmuuttoretoriikan omakseen, sanoo Dan Koivulaakso.
– Jostain syystä sellainen ajatus on lyönyt läpi, että ihmiset jotka eivät vaadi rajojen sulkemista, haluavat raahata tänne valtavan määrän ihmisiä.
Hän pitää ajatusta absurdina.
– Ihmiset liikkuvat, koska heillä ei ole muuta vaihtoehtoa tai koska he haluavat rakentaa itselleen parempaa elämää. Ja siihen heillä on täysi oikeus.
Vasemmistonuorten kampanjassa on Koivulaakson mukaan kyse nimenomaan oikeuksista, ei esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämisestä.
– Kun ihmiset joka tapauksessa liikkuvat, heille on taattava riittävät oikeudet ja lupa työntekoon.
Koivulaakso kummeksuu uhkakuvilla pelottelua.
– Suomeen kohdistuu hyvin marginaalinen osa maailman siirtolaisvirroista, hän huomauttaa.
Näkökulmia siirtolaisuuteen
Kampanjan verkkosivuilla kirjoittavat asiantuntijat avaavat vasemmistolaista näkökulmaa siirtolaisuuteen.
– Kritiikki esimerkiksi pakolaiskiintiöitä kohtaan ei ole vain kritiikkiä lukuja kohtaan, vaan myös Suomessa jo pitkään asuneita maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan kohtaan. Heille keskustelusta syntyy kuva, että merkittävä osa suomalaisesta poliittisesta kentästä on heitä vastaan ja näkee heidät ongelmaksi, kirjoittaa Juhani Lohikoski.
Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti toteaa, ettei suomalaisilla viranomaisilla ole eväitä kohdella siirtolaisia oikeudenmukaisesti.
– Vähintä mitä Suomessa voitaisiin tehdä on, että turvapaikkahakemuksia tutkivat viranomaiset opettelevat ottamaan huomioon sen maailma, josta hakija tulee. Tässä yhteydessä korostan erityisesti naisen asemaa lähtömaassa, hän sanoo.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen korostaa siirtolaistyöntekijöiden yhtäläisiä oikeuksia.
– Taloudelliset romahdukset lisäävät ihmisten liikkumista ja hakeutumista esimerkiksi töihin muualle Euroopassa ja maailmassa, Kyllönen kirjoittaa.
– Jos ihmisillä ei ole oikeutta tehdä työtä, se johtaa niin sanotun pimeän työvoiman ylitarjontaan ja harmaan talouden kasvuun, tiivistää Dan Koivulaakso.
Kampanjansa osana Vasemmistonuoret julisti myös novellikilpailun aiheesta ”yhdenvertaisuus”. Parhaat novellit kootaan syksyllä 2010 julkaistavaksi novellikokoelmaksi.
Lisää aiheesta: www.vasemmistonuoret.fi/kriittistakeskustelua
uutiskirje 
