– Peippojen päämuutto on kuitenkin huhtikuussa, muistuttaa BirdLife Suomen tiedottaja Lauri Hänninen.
Pioneerimuuttajat odottelevat kuitenkin livahtamista pohjoisemmaksi.
Hänninen arvioi, että jo reilut kolmekymmentä muuttolintulajia on saapunut. Muuttajia on liikkeellä vähemmän kuin tähän aikaan viime vuonna. Myöhäistä kevättä on kuitenkin alettu kuroa nopeasti kiinni.
Lounais-Suomessa suuret määrät kiuruja, töyhtöhyyppiä ja uuttukyyhkyjä odottaa sisämaan peltojen sulamista. Kevätmuuton edistyminen on kiinni sääoloista. Lauha lounainen ilmavirtaus saa suuret joukot lintuja liikkeelle. Kylmä, pohjoisen puoleinen virtaus pitää muuttohalut jäissä.
Muuttavista lajeista lintuharrastajat ovat ehtineet tavata muun muassa selkälokin, sinisuohaukan, kulorastaan, meriharakan ja kapustarinnan.
– Kiurun ja töyhtöhyypän päämuuttoa odotellaan, Hänninen sanoo
– Ensimmäisiä muuttajia kannattaa etsiä peltojen pälviltä ja vesistöjen sulista, BirdLife opastaa.
Kevätmuutto on näyttävimmillään huhtikuussa. Silloin liikkeellä on monia päivällä parvissa muuttavia lajeja kuten kurkia, hanhia, joutsenia ja petolintuja. Myös rastaita odotetaan Hännisen mukaan saapuvan huhtikuun puolella.
Lukumääräisesti eniten lintuja tulee toukokuussa. Hänninen muistuttaa, että talvehtivien ja muuttavien lajien välillä on vaikeata vetää rajaa.
– Talvehtiihan meillä västäräkkejäkin kasvihuoneissa.
Hännisen mukaan Suomessa tavattiin noin 150 talvehtivaa lajia.
Vesilinnut odottelevat
Helsingin edustalla
Vesilinnut odottelevat jäiden avautumista ja siirtymistä pesimäpaikoilleen.
– Helsingin edustalla olen tavannut telkän, tukkasotkan, kyhmyjoutsenen ja isokoskelon, Hänninen kertoo havainnoistaan.
Pääkaupungin edustalla on jo avoimia paikkoja. Vesilinnut tulevat sitä mukaa, kuin vedet vapautuvat. Saaristomeri ja Pohjanlahti ovat kuitenkin vielä lähes kokonaan jäiden peittämät. Ainoastaan Pohjanlahden Ruotsin puoleisen rannikon tuntumassa sekä Suomenlahden keskiosissa on ollut kapeaa kaistaa vapaata vettä.
Utössä on havaittu jo tuhansia soitimella olevia haahkoja.
Laulujoutsenia on havaittu kuluvana keväänä eniten lounaisessa Suomessa ja Suomenlahden rannikolla, mutta myös Pohjanlahden rannikolla. Pohjoisin yksittäinen havainto on Ivalon korkeudelta.
Toistaiseksi kevään harvinaisin havainto on töyhtökiuru. Sen bongasivat ornitologit Vantaalla kauppakeskuksen parkkipaikalla. Savonlinnassa lintuharrastajien silmiin osui poikkeuksellisen aikainen pikkulokki.
Pajunkissoja jo
Etelä-Suomessa
Kevään edistymistä enteilee myös se, että Etelä-Suomessa on jo pajunkissoja. Ilmatieteen laitos on arvioinut kuitenkin, että kevät on maan etelä- ja keskiosissa keskimääräistä kylmempi.
Pajuihin lukeutuvan raidan keltainen kukinta saattaa viivästyä. Muita eloon heränneitä kasveja ei näin aikaisin keväällä juuri ole.
Raita ja muut pajut ovat pitkään kuuluneet suomalaiseen pääsiäisperinteeseen. Idästä Suomeen tulleella virpomisperinteellä on karkotettu pahaa ja toivottu terveyttä.
Suomen luonnonsuojeluliitto ei katso pahalla pajujen maltillista keräämistä koteihin mieltä ilahduttamaan. Nopeasti kasvava kasvi ei vähästä hyödyntämisestä paljonkaan kärsi.
– Kannattaa kuitenkin kävellä hieman ensimmäistä tien varrella olevaa pajukkoa pidemmälle, jottei oksien keruu rasita liikaa yhtä kasvustoa, liiton varapuheenjohtaja Tarja Heikkonen opastaa.
Aikaisin kukkiva raita ruokkii medellään mehiläisiä, mesipistiäisiä ja perhosia aikana, jolloin muut meden lähteet ovat vähäisiä.
Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Eräjää pitää raitaa suotta halveksittuna hukkapuuna, jota turhaan raivataan pois metsistä.
– Raitoja voisi vaalia haavan tavoin monimuotoisuuden tuojina, Eräjää esittää.
Raidan päivää vietetään kiirastorstaina. Luonnonsuojeluliitto on valinnut raidan vuoden lajiksi.
uutiskirje 
