Lyly toivoo AKT:n muutosturvan laajenevan muihinkin sopimuksiin
– Satamalakon yhteydessä rakennettiin hyvä ja käyttökelpoinen muutosturvamalli. Uskon, että siitä löytyy elementtejä muihinkin neuvottelupöytiin.
Valtakunnansovittelijan johdolla ja keskusjärjestöjohtajien avustuksella työriidan osapuolet pääsivät sopuun muutosturvasta, jossa irtisanomisten yhteyteen rakennettiin paikallisesti neuvoteltava tukipaketti. Jos sopua ei synny, perälautana on irtisanomisaikojen pidentäminen enimmillään kahdella kuukaudella.
Heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva työnantaja voi saada erityisestä muutosturvarahastosta halpakorkoista lainaa tukipaketin rahoittamiseksi.
Lisäksi muutosturvaan liittyviä työnhakuun tarkoitettuja vapaapäiviä lisättiin viidellä.
Nykyjärjestelmä toimii
Satamalakon tiimellyksessä EK on nostanut ärhäkästi pöydälle vanhan vaatimuksensa lakko-oikeuden rajoittamisesta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tarjonnut työnantajajärjestölle sivustatukea haluamalla lakko-oikeuden asialistalle, kun valmistellaan kolmikantaisesti talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa.
SAK:n hallitus on todennut, ettei se käy päinsä, lakko-oikeuden rajoittamisesta ei neuvotella.
Keskusjärjestöillä on kylläkin pystyssä keskinäinen työryhmä, jossa käsitellään neuvottelu- ja työrauhajärjestelmän kehittämistä. Tuloksia odotetaan kesään mennessä.
– Meille lakko-oikeuteen puuttuminen on äärimmäisen vaikeaa. On mahdotonta vetää rajaa, mitkä olisivat ns. avainaloja, joiden lakko-oikeutta rajoitettaisiin.
Lyly huomauttaa, että työnantajia ärsyttänyt ahtaajien lakkokin saatiin ratkaisuun nykyisen työrauhajärjestelmän puitteissa.
– Nähtiin taas, että asiat pystytään hoitamaan nykyisellä järjestelmällä. Suomalainen neuvottelujärjestelmä toimii.
Välineitä työriitojen sovittelemiseksi on olemassa, Lyly tähdentää. Ahtaajalakossa valtakunnansovittelija otti avuksi EK:n ja SAK:n. Lisäksi arsenaalista löytyy myös mahdollisuus sovittelulautakunnan perustamiseen. Sen sijaan pakkosovintoa ei suomalaisessa järjestelmässä ole.
Laittomia lakkojakaan Lyly ei pidä suurena pulmana, vaikka kannattaakin lainmukaista menoa työmarkkinoilla. Lakkoja on niin vähän, ettei syytä erityiseen huoleen ole.
– Valtaosassa laittomista lakoista protestoidaan työnantajaa vastaan, joka on irtisanonut väkeä. Moni ymmärtää, että pitää olla jokin varaventtiili.
Valitusta lakkosakkojen pienuudesta Lyly ei ymmärrä.
– Lakkosakkojen tasoa nostettiin 80-luvulla, sen jälkeen ne ovat olleet sidottuja indeksiin.
Lyly muistuttaa, että lakkosakkoja voidaan tuomita useita peräkkäin samasta lakosta, kuten on tapahtunutkin. Siitä voi kertyä iso summa maksettavaksi.
– Ammattiosastoille lakkosakkojen tasot ovat nykyiselläänkin tosi korkeita.
Työmarkkinaneuvosto
Hallitus ei aiemmin lämmennyt vetoomuksille, että talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan askelmerkkejä on viisasta sovitella yhteen talouskriisin taltuttamiseksi. Myös Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ovat esittäneet samansuuntaisia ajatuksia.
Nyt hallituksen asenteissa näyttää tapahtuneen muutosta. Lyly suhtautuu toiveikkaasti maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kolmikantaiseen hankkeeseen, jonka tarkoitus on laatia kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma.
– Me olemme halunneet tällaista. Annan tälle suuren arvon.
Lyly toivoo ohjelmatyön poikivan jatkossa pysyvämpää yhteistyötä työmarkkinoilla. Hän on esittänyt työmarkkinaneuvoston perustamisesta ohjaamaan työmarkkinoiden sopimustoimintaa.
– Me tarvitsemme liittojen neuvottelupöytien ja keskusjärjestöpöydän väliin laajemman neuvottelupöydän, jossa ovat mukana keskeiset sektoriliitot.
– Tarvitaan foorumi, jossa voidaan puhua esimerkiksi osaamisesta, elinkeinopolitiikasta, ostovoimasta ja EU-asioista. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, millä tämä pieni maa pärjää.
Se, kuinka sitovia sopimuksia tai muita tienviittoja työmarkkinaneuvosto kykenisi asettamaan, riippuisi Lylyn mukaan osapuolten tahdosta ja valmiuksista.
– Koordinaation aste riippuisi tietenkin myös tilanteesta. Nyt talouskriisin oloissa kaivataan melko syvällistä koordinaatiota, jotta kriisistä päästään ulos. Taloudellisesti hyvänä aikana koordinaation tarve on vähäisempää.
uutiskirje 
