Eduskuntavaaleissa 40 vuotta sitten nousivat eduskuntaan kansalle kuuluvan vallan käyttäjiksi neljä vieläkin Arkadianmäellä vaikuttavaa kansanedustajaa. Tiistaina konkarinelikko kohotteli tapahtuman kunniaksi kuohuvia maljoja.
Vuoden 1970 vaaleissa eduskunnan uusiin tulokkaisiin kuuluivat Pertti Salolainen (kok.), Matti Ahde (sd.), Erkki Tuomioja (sd.) ja Paavo Väyrynen (kesk.). Heistä kolme viimeksi mainittua oli vielä alle 25-vuotiaita nuorukaisia.
Nelikosta jokainen on kansanedustajauransa lisäksi käynyt töissä myös eduskunnan ulkopuolella, mutta palannut takaisin Arkadianmäen pylvästaloon.
– Eduskunta ja kansanedustajien työolot ovat muuttuneet tänä aikana valtavasti, sanoo Matti Ahde.
Tuoreena kansanedustajana Ahde jakoi vuonna 1970 työhuoneensa neljän muun sosialidemokraattisen kansanedustajan kanssa. Työhuoneessa oli yksi yhteinen puhelin ja yksi kirjoituskone.
Avustajista ei ollut tietoakaan. Sosialidemokraattien 52-henkisellä eduskuntaryhmällä oli vain yksi sihteeri, jonka palkan maksoivat edustajat yhteisesti.
Sen jälkeen eduskuntaa on laajennettu ja lopulta tarvittiin uusi lisärakennus, jotta kansanedustajat, heidän avustajansa ja eduskunnan laajeneva virkakunta saatiin mahtumaan taloon.
– Silloin vuonna 1970 eduskunnassa oli 200 kansanedustajaa ja saman verran muita ihmisiä. Nythän se on noin tuhannen ihmisen työpaikka, kun mukaan luetaan satakunta eduskuntaan akkreditoitua toimittajaa.
Avustajia sosialidemokraattisen ryhmässä on tätä nykyä yhdeksän ja heidän palkkansa maksetaan kansliamäärärahasta.
Lakitehtailua
Kansanedustajan työmäärä ei kuitenkaan ole avustajista huolimatta vähentynyt. Suomesta on Ahteen mukaan tullut ”lakitehtailumaa”. Lakeja säädetään hänen mielestään aivan liikaa.
– Lakien määrä on lisääntynyt valtavasti ja yhä enemmän syntyy tällaista ”toivotaan toivotaan” -lainsäädäntöä.
Ahde tarkoittaa lakeja, joiden toteuttamiseen ei samalla osoiteta resursseja. Sellaisen lainsäädännön lisääntyminen on Ahteen mielestä huolestuttava kehityssuunta.
– Edustajakauteni alussa säädettiin lakeja, joka myös resursoitiin.
Edustajakauden alussa säädettiin laki peruskoulusta, jolla antoi nuorille vanhaa keskikoulua vastaava oppimäärän ilmaiseksi. Toinen merkittävä oli kansanterveyslaki, joka takasi ilmaisen perusterveydenhuollon.
Uudistukset eivät olleet ilmaisia, mutta niiden toteuttamiseksi osoitettiin valtion budjetista rahoitus.
– Lähtökohtana tulisi nytkin olla, että kun säädät lain, myös resursoit sen. Jos et resursoi, älä säädä.
uutiskirje 
