Imatralla lauantaina puhunut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, sivistysvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki syyttää opetusministeri Henna Virkkusta (kok.) alueellisesti kattavan yliopistoverkon murentamisesta.
Kokoomuksen johtama hallituksen koulutuspolitiikka ja uusi yliopistolaki ovat ajaneet jo Oulun ja Itä-Suomen yliopistot yt-neuvotteluihin. Seuraavana vuorossa saattaa olla Tampereen yliopisto.
– Opetusministeri Virkkunen kehui uutta yliopistolakia parhaaksi asiaksi, mitä yliopistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen. Uusi yliopistolaki astui voimaan vuodenvaihteessa ja sen myötä uudet rahoitusmallit. Muutamassa kuukaudessa kokoomuksen fantastinen yliopistouudistus on saanut yliopistomaailman sekaisin.
Yliopistoilla talousahdinko
Hallitus on keskittänyt rahoituksen uudelle Aalto-yliopistolle ja loput 15 yliopistoa ovat joutuneet taloudelliseen kurimukseen. Aalto-yliopisto sai noin kolme kertaa enemmän lisärahoitusta kuin kaikki loput yliopistot yhteensä.
– Kun huomioi uuden yliopistolain tuomat taloudelliset lisäkustannukset, on Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta kaikkien muiden yliopistojen todellinen rahoitus miinusmerkkistä.
Arhinmäki huomauttaa, että Suomi pärjää kansainvälisesti vain, jos meillä on korkeasti koulutettu ja laajasti sivistynyt kansa. Suomen kannalta ei ole oleellista, että meillä on yksi huippuyliopisto.
– Meidän ”huippuyliopiston” pitää olla koko alueellisesti kattava ja laadukas yliopistoverkko. Muut hallituspuolueet eivät voi enää hiljaa hyväksyä kokoomuksen yliopistojen rapauttamispolitiikkaa.
– Jos keskusta ja vihreät ovat aidosti kiinnostuneita yliopistojen tulevaisuudesta, on niiden lyötävä nyrkkiä pöytään opetusministeri Virkkuselle.
Yleissivistävä lukio vaarassa
Vasemmistoliitto ei Arhinmäen mukaan ole myöskään innostunut opetusministeriön esityksestä korvata korkeakoulujen pääsykokeita entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoilla. Tämä kehitys murentaisi yleissivistävän lukion ajatusta.
– Jo nyt on kritisoitu sitä, että lukioissa opetus keskittyy liiaksi valmistautumiseen ylioppilastutkintoon. Ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen kaventaisi yleissivistävyyttä. Lisäksi ongelmalliseksi koetut kalliit pääsykokeiden preppauskurssit siirtyisivät jo lukiovaiheeseen.
Arhinmäki on huolissaan siitä, että lukiolaisten jaksamisongelmat ja henkiset paineet lisääntyisivät, kun onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa olisi opiskelijan tulevaisuuden kannalta liian ratkaisevassa asemassa.
– Pääsykokeiden kehittäminen on sen sijaan oikea tapa helpottaa vastavalmistuneiden nopeampaa pääsyä jatko-opintoihin.
uutiskirje 
