Kiusaajaksi opitaan jo päiväkoti-ikäisenä

Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Folkhälsan kertoivat maanantaina uutta tietoa alle kouluikäisten lasten keskuudessa esiintyvästä kiusaamisesta. Järjestöt ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon selvittää keinoja kitkeä päiväkotikiusaamista.

Kuinka pienet lapset voivat tietoisesti kiusata toista?

– Se riippuu paljon yksilöstä, mutta sanoisin, että noin neljästä vuodesta ylöspäin lapset osaavat kiusata. Viimeistään kuusivuotiailla kiusaamisen kuviot ovat täysin selvillä, Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Laura Kirves kertoo.

– Vasta nyt on alettu pohtia, mitä kiusaamista tapahtuu jo ennen koulun alkamista.

Päivähoitolaissa tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ei kiusaamisen ehkäisyä mainita.

Sen sijaan perusopetuslaissa edellytetään, että sekä kouluissa että esiopetuksessa laaditaan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Väärät toimintamallit kitkettävä

Lasten vanhemmilla on iso merkitys kiusaamisen kitkemisessä. Kiusaaja on usein oppinut kotona saamaan tahtonsa läpi kiukuttelemalla.

– Jos lapsi on kotona oppinut, että aggressiivisella käytöksellä saa haluamansa, hän käyttäytyy samoin toisten lasten kanssa, Kirves sanoo.

Lapsella ei silloin ole tiedossa muita keinoja, millä omiin päämääriin voi päästä. Tyypillisesti kiusaaminen on ulkopuolelle jättämistä, mutta usein myös tönimistä tai lyömistä.

Lasta ei saisi rankaista, jos hän jää kiinni kiusaamisesta.

– Ensin lasta pitää kieltää. Täytyy sanoa, että näin ei voi toimia. Lasta ei saisi syyllistää tai rankaista. Sen sijaan on kysyttävä, miksi lapsi toimii niin kuin hän toimii. Hänelle pitää opettaa, millä muulla tavalla voi käyttäytyä.

– Rankaiseminen ei johda oppimiseen. Se, että lapsi ei toiminnallaan saa, mitä hän haluaa, johtaa oppimiseen.

Jos lapsi kertoo kotona, että häntä on kiusattu, kertomus on otettava vakavasti.

– Riitoja ja konflikteja lasten välillä on paljon, mutta pitää aina pyrkiä, että niistä ei tule toistuvia. Kiusaaminen on määritelmällisesti toistuvaa ja systemaattista.

Kaikki riidat eivät ole kiusaamista.

– Jos kaksi tasavertaista lasta riitautuu siitä, kuinka leikin tulee jatkua, niin se ei ole kiusaamista. Kiusaamisessa kyse on aina vallan epätasapainosta, puolustuskyvyttömyydestä ja toistuvuudesta, Kirves summaa.