Suomessa rakennetaan hyvin vähän kerrostaloja puusta, vaikka puukerrostalojen rakentaminen on maailmalla voimakkaasti yleistyvä trendi. Suomessa on rakennettu yhteensä 33 puukerrostaloa.
– Lainsäädäntömme ei ole ajan tasalla puukerrostalojen osalta. Se juontaa juurensa historiasta ja siitä, että Suomessa on ollut paljon kaupunkipaloja. Toinen syy löytyy 1960- ja 1970-luvuilta, jolloin ”betonimiehet” olivat lobbaamassa rakennusmääräyksiä, Oulun yliopiston puurakentamisen dosentti Markku Karjalainen sanoo.
Ennen 1990-luvun puoliväliä puukerrostalot olivat kokonaan kiellettyjä.
– Muutosta saatiin vasta 1990-luvun alkupuolella, kun teollisuuden edustajat lähtivät kiertämään maailmaa ja alkoivat pohtia, olisiko puulle uusia käyttökohteita. Silloin sallittiin puukerrostalot tietyin reunaehdoin.
– Siihen asti palomääräykset olivat kieltäneet yli kaksikerroksiset puurunkoiset ja puujulkisivuiset asuinrakennukset. Esimerkiksi Amerikassa puukerrostaloja on rakennettu jo 135 vuotta aina seitsemänteen kerrokseen saakka. Samaa on tehty Keski-Euroopassa.
EU yhtenäisti paloturvallisuutta
Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, palomääräyksiä yhtenäistettiin.
– Mutta kukin maa sai edelleen kansallisesti määritellä oman palomääräystasonsa. Vuonna 1997 Suomen rakennusmääräyksiä muutettiin siten, että puusta saa rakentaa aina neljänteen kerrokseen asti asuin- tai työpaikkarakennuksen.
– Ruotsalaiset päätyivät siihen, että he eivät aseta korkeusvaatimuksia, jos kantavuus, tiiveys- ja eristävyysvaatimukset täyttyvät. Siellä on aivan sama, vaikka talot olisivat kävyistä muurattuja.
”Sprinklereiden pitäisi riittää”
Karjalaisen mielestä puurakennusten paloturvallisuus on paljon parempi kuin yleisesti ajatellaan. Puukerrostaloissa on oltava kattava sprinklerijärjestelmä. Sprinkleri on laite, joka laukeaa tulipalossa, ruiskuttaa huoneistoon vettä ja sammuttaa palon.
– Sprinklaus on asuinturvallisuutta kaikkein eniten lisäävä laite. Se sammuttaa paloja. Esimerkiksi Kanadassa palokuolemat on saatu nollaan, koska siellä kaikki talot sprinklataan.
Karjalaisen mukaan ongelmana on, että suomalaisissa määräyksissä puukerrostalon sprinklaus ei riitä, vaan sen lisäksi rakennus on rajattu nelikerroksiseksi, rakennuksessa pitää olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, palokunnan niin sanotut kuivanousut ja paljon muuta.
Miksi vain neljä kerrosta?
Rakennuksen korkeuden rajaaminen neljään kerrokseen on Karjalaisen mielestä kaikkein ongelmallisinta.
– Kustannusmielessä ei ole järkevää rakentaa vain nelikerroksisia taloja, koska yli kolmikerroksisessa talossa pitää olla hissi. Kustannusmielessä olisi järkevää päästä kahdeksaan kerrokseen. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Toisaalta tavallinen betonikerrostalo on huomattavasti palovaarallisempi kuin yleisesti ajatellaan. Tulipalossa kun eivät ensin pala seinät, vaan huoneiston irtaimisto. Kerrostaloissa palon leviäminen huoneistosta toiseen, etenkin alhaalta ylös, tapahtuu betonitaloissakin suhteellisen nopeasti. Kerrostalopaloissa loukkaantumiset ja kuolemat johtuvat yleensä savun hengittämisestä, eivät liekeistä.
– Jos palo jatkuu pitkään, silloin tietenkin myös talon runko alkaa palaa. Puurunkoinen kerrostalo tehdään siten, että se kestää vähintään yhden tunnin palon. Tähän on olemassa aivan selvät konstit.
Karjalaisen mielestä puuelementeistä voisi tulla metsäteollisuuden uusi veturi, jos vain metsäteollisuus, lainsäätäjä ja rakennusteollisuus muuttavat asenteitaan.
– Rakennusteknisesti olemme Suomessa aika pitkällä. Kaikki tekniset konstit hallitaan. Käytännöt eivät ole ehtineet vakiintua, koska säädökset eivät ole vakiintuneet. Toisaalta kohteita on ollut vielä sen verran vähän, että teollisuus ei ole päässyt tuotteistamaan puukerrostalojen rakentamista.
Ympäristöministeriössä selvitetään parhaillaan lakimuutosta, jonka tarkoituksena on höllentää puukerrostaloja rajoittavia rakennusmääräyksiä. Selvitystyön on määrä valmistua lokakuussa.
uutiskirje 
