Runoilija Arja Tiainen asettuu Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä.
– Havahduin, että miksen minäkin, 63-vuotias Tiainen sanoo. Hän liittyi 1968 SKDL:oon.
– Mulla on pitkä sihti liikkeeseen.
Hän toteaa, että hänen edesmennyt puolisonsa, kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Kalevi Haikara oli perheessä se, joka toimi yhteiskunnallisesti.
– Olen ollut erakkorunoilija. Mutta nyt leskenä ajattelin, että olen joutava nainen politiikkaan.
Jalat tukevasti ilmassa
Tiainen haluaa tuoda politiikkaan remakkuutta.
– Ja hauskuutta ja luovuutta. Kukaan ei äänestä sellaista, joka on valmiiksi synkkä. Mun vahvuus on rämäkkyys. Olen saanut mielettömiä asioita aikaan kansakoulupohjalta, 14 kirjaa julkaissut Tiainen sanoo.
– Olen elävä esimerkki siitä, että omatoimisuudella pääsee eteenpäin. Sitä autetaan, joka auttaa itseään. Pitää myös löytää oikeat porukat, joiden kanssa ajaa asioita. Yksin ei pidä jäädä nuhjaamaan.
Tiainen korostaa, että tuo aika omanlaisensa sävyn ehdokasjoukkoon
– Varsinkin naisehdokkaat painottavat sitä, että ovat realisteja ja kuinka arki saadaan sujumaan. Minä olisin taas jalat tukevasti ilmassa, taiteilija, hän sanoo.
Paskaduunit koettu
Tiainen asuu nykyisin Vantaalla ja työskentelee jatkuvasti aktiivisesti.
– Olen tehnyt taidetta yli 40 vuotta, mutta kun lähdin työelämään 15-vuotiaana, ehdin ensin kokeilla kaikki paskaduunit.
Hän sanoo olevansa loputtomasti optimisti.
– Optimismini perustuu kuitenkin siihen, että tajuaa yhteiskunnalliset rakenteet. Runoutta voi pitää huuhaata, mutta ei se minulla sitä ole, se perustuu yhteiskunnallisuuteen. Olin yhteiskunnallinen jo ennen kuin ensimmäinen runokirjani ilmestyi 1971.
Hän on kirjoittanut runojen lisäksi kritiikkejä, novelleja, kuunnelmia ja osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun antologioissa ja lehdissä.
lehti 