– Matka taittuu nyt aiempaa nopeammin keskustassa, jonka tiet olivat ennen tukossa kerjäläisten takia, pääkaupungissa Dakarissa asuva taksinkuljettaja Babacar Diagne kiittelee.
Senegalin pääministeri Souleymane Ndéné Ndiaye sanoo, että kerjääminen oli järjestäytynyttä toimintaa, jossa nuoret lähetettiin toisten asialle.
Hänen mukaansa islamilaisten koulujen oppilaat ja muut vähäosaiset saavat edelleen jatkaa almujen anelua moskeijoiden ja kirkkojen liepeillä.
Dakarissa arvioidaan olevan 7 000–8 000 kerjuulla elävää lasta ja epälukuisa määrä invalideja tai muista syistä kerjääviä aikuisia.
Länsi-Afrikan maissa on tapana lähettää lapsia yli rajojen uskonnollisiin kouluihin. Perhe ei monesti pysty maksamaan koululle, ja koulu lähettää lapset kerjuulle. Osaa opettajista epäillään lasten taloudellisesta hyväksikäytöstä.
Kielto on nostattanut perinteiset kerjäläiset vastalausemielenosoituksiin, joissa päättäjiä syytetään mielivallasta.
Islamilaiset koulut ovat esittäneet, että valtion pitäisi järjestää ruokailu niiden opiskelijoille, jos nämä eivät saa enää kerjätä.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat lakiin tyytyväisiä, mutta edellyttävät valtion auttavan puutteenalaisia löytämään muun leipäpuun kerjäämisen tilalle.
uutiskirje 
