Seinäjoella 5. helmikuuta järjestetty Vasemmistoliiton aluepoliittinen seminaari esitti hyväksyttäväksi kymmenen teesin aluepoliittisen ohjelman puolueen päättäville elimille.
1. Suomen kilpailukyky perustuu toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä luovaan kehittämiseen, jossa myös maaseudulla ja pienillä keskuksilla on oma roolinsa. Edellytyksiä luovan kehittämisen tuloksena Suomi menestyy monimuotoisesti eheänä kansakuntana
2. Hajautettu korkeakouluverkosto on edellytyksiä luovan valtion keskeinen menestystekijä. Kapea huippuyliopistoajattelu ei sovi Suomen kaltaiseen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden yhteiskuntaan.
3. Pääkaupunkiseudulle keskittyvä metropolivaltio tai muutaman innovaatiokeskittymän varaan rakentuva Suomi ei vastaa maantieteellistä todellisuuttamme. Suomi on pienten keskusten, suuren maaseudun ja mosaiikkimaisen aluerakenteen maa. Näihin lähtökohtiin pohjautuu jatkossakin Suomen menestys.
4. Maaseutu on osa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kasvattamista. Maaseudun kaikkien mahdollisuuksien valjastaminen suomalaisten parhaaksi edellyttää maaseudun palvelujen ja uusien yrittäjyyden muotojen monipuolista kehittämistä. Laaja-alaista maaseutupolitiikkaa.
5. Hallinnon ja markkinoiden ehdoilla tehtävät ratkaisut keskittävät tarpeettomasti palveluita ja nakertavat erityisesti maaseudun asukkaiden hyvän elämän perustaa. Yhteiskunnan on huolehdittava maaseudun tiestön kunnosta. Maaseudulle on turvattava postin kulku ja lääkehuolto sekä rakennettava tehokkaiden laajakaistayhteyksien runkoverkko. Paikallisyhteisöjen orpoontuminen ei saa enää jatkua.
6. Lainsäädäntöön on kirjattava rakenteellisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin liittyvä aluevaikutusten arviointi. Tätä kautta estetään kansalaisten asuinpaikkaan perustuva syrjintä. Oikeudenmukaisuus edellyttää alueittain eriytettyjä ratkaisuja. Kainuun hallintokokeilun kaltaiset maakunnalliset sovellutukset on sallittava myös maan muissa osissa.
7. Suurentuneissa kunnissa tarvitaan taloudellisesti ja toiminnallisesti vastuullista kunnanosahallintoa, jonka kautta järjestetään kansalaisten lähipalvelut. Kuntalain uudistuksessa on määriteltävä aidon lähidemokratian periaatteet.
8. Kankean byrokraattisesta kehittämisestä on siirryttävä valtion tuella joustavaan ja yksilöperustaiseen kehittämiseen. Sen avulla taataan yrittäjiksi haluaville kansalaisille edellytykset kehittyä omien kotiseutujensa tuloksia tuottaviksi yrittäjiksi ja työllistäjiksi.
9. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä. Paikallistasolla on mahdollisuus ryhtyä kehittämään uusiutuvia energialähteitä yhdisteleviä älykkäitä mikroverkkoja. Pienvoimalat voivat saavuttaa yhdessä saman volyymin kuin yksi suuri voimala. Satojen pienvoimaloiden ”virtuaalivoimalaitos”, toimintaa keskitetysti säätelemällä kyettäisiin syöttämään tasaista energiavirtaa jopa kantaverkkoon asti. Tällaisen tekniikan hallitseminen synnyttäisi tuhansia uusia työpaikkoja erityisesti maaseudulle ja avaisi laajoja vientimarkkinoita. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voisivat jatkossa olla myös osa Suomen kehitysyhteistyötä.
10. Maaseudulla tarvitaan raideliikenteeseen liittyviä kehittelyjä ja olemassa olevan rataverkoston hyödyntämistä, jotta ihmiset ja tavarat voivat liikkua. Tiheävuoroisiin junayhteyksiin kytkeytyvät sopivin välein sijoitetut seisakkeet ja pysäköintialueet sekä radanvarsia myötäilevät tiiviit yhdyskunnat palvelevat ihmisten monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen työssäkäyntiin ja opiskeluun.
Tällä tavoin esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen välille voisi kehittyä uuden vuosituhannen raittikylä. Lisäksi Helsinki – Oulu välisen kaksoisraiteen rakentaminen turvaamaan Pohjois-Suomen kaivos- ja teollisuusinvestoinnit.
uutiskirje 
