Worldwatch-instituutin uusimman vuosiraportin mukaan tämä johtuu siitä, että liian kauan on keskitytty vain lisäämään ruoan tuotantoa piittaamatta siitä, kuka sitä saa ja millä hinnalla tai mitkä ovat tuotannon ympäristövaikutukset.
Vuosiraportti, jonka suomenkielinen laitos Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan (Gaudeamus 2011) julkistettiin tänään keskiviikkona, nostaa esiin erityisesti pieniä innovaatioita, joilla voi olla yllättävän suuri merkitys maailman nälän lievittämisessä.
Julkistamistilaisuudessa puhunut Worldwatchin Kuinka maailma ruokitaan -hankkeen johtaja Danielle Nierenberg tutustui viime vuonna tällaisiin innovaatioihin 25:ssä Saharan eteläpuoleisen Afrikan maassa.
”Kohtasin monia toivon ja menestyksen tarinoita.”
– Kohtasin monia toivon ja menestyksen tarinoita, hän totesi.
Puolet sadosta ehtii pilaantua
Esimerkiksi Malawissa 120 000 viljelijää on nostanut viljasadon nelinkertaiseksi istuttamalla typpeä sitovia puita ja pensaita, jotka lannoittavat maata. Keskeinen ongelma Afrikassa on kastelu, mutta kun edulliset lihasvoimalla käyvät pumput yleistyvät, köyhienkin viljelijöiden kastelumahdollisuudet paranevat.
Ilman kasteluakin kuivuuden pahimpia vaikutuksia voidaan välttää käyttämällä kateaineita, vähentämällä muokkausta ja istuttamalla peitekasveja. Näin sadot paranevat myös sateisina vuosina.
Köyhissä maissa puolet sadosta pilaantuu ennen kuin se ehtii ruoaksi. Osa pilaantuneesta sadosta päätyy lannoitteeksi, mutta merkittävä osa menee kokonaan hukkaan. Niinpä monet tärkeät innovaatiot liittyvät ruoan varastointiin. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa on kehitetty yksinkertainen varastointimenetelmä, jolla estetään pitkäpapusatoa mädäntymästä.
Kaupunkiviljely yhä yleisempää
Tärkeässä roolissa ovat lisäksi monet kehitysyhteistyöhankkeet ja yhteiskunnalliset innovaatiot. Farm to School -projekteissa varmistetaan, että koululaiset saavat lähellä tuotettua ruokaa, ja siten tuetaan paikallistaloutta. Ugandassa on autettu useita kouluja perustamaan puutarhoja, joiden avulla opetetaan koululaisia viljelemään ja valmistamaan kotimaisia kasveja.
Myös kaupunkiviljelyn kehittäminen tulee Worldwatchin raportissa vahvasti esiin. Maailmassa on noin 800 miljoonaa kaupunkiviljelijää, jotka tuottavat jopa viidenneksen maailman ruoasta.
– Kun ruoan hinta nousi vuonna 2008, he kärsivät vähemmän kuin muut kaupunkien köyhät, Nierenberg totesi.
Osa kaupungeissa viljellystä ruoasta päätyy myyntiin, ja kaupunkiviljelijät myös työllistävät noin 150 miljoonaa ihmistä. Kun kaupungissa markkinat ovat lähellä, kuljetuskustannukset ja hävikki jäävät pieniksi.
Investoinnit maatalouteen vähissä
Nierenbergin mukaan maailman nälkää ratkottaessa on olennaista ymmärtää, että yksi ratkaisu ei sovellu kaikkialle. Erityisen lyhytnäköistä on väkilannoitteiden käytön tukeminen. Kun se aikanaan loppuu, tuottavuus vähenee lähes olemattomiin.
Hallitusten ja kansainvälisten rahoittajien tulisi Worldwatchin raportin mukaan investoida enemmän maatalouden kehittämiseen. Tällä hetkellä investoinnit ovat ennätyksellisen vähäisiä samaan aikaan, kun nälkäisiä on ennätyksellisen paljon.
Aiheesta enemmän Viikkolehdessä 25.2.2011
uutiskirje 
