–Eläkkeissä se tarkoittaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tason tuntuvaa nostamista. Kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen on poistettava, totesi järjestön valtuusto kokouksessaan Varkaudessa.
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan Hannu Partasen mukaan vaatimus eriarvoisuuden vähentämisestä voidaan esittää myös uudelle hallitukselle, vaikka se on vasta pilke neuvottelijoiden silmäkulmissa.
– Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet nimittäin tunnistivat Suomen keskeiseksi ongelmaksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden voimakkaan kasvun ja köyhien ja pienituloisten lisääntyneen ahdingon.
Valtuuston hyväksymässä lausumassa vaaditaan eduskuntapuolueita lunastamaan vaalilupauksensa ja asettamaan vaalikauden tärkeimmiksi tehtäviksi eriarvoisuuden vähentämisen ja köyhyyden voittamisen. Ne on kirjattava uuden hallituksen ohjelmaan.
Köyhistä ei ole pidetty huolta
Eläkeläiset ry:n valtuusto käsitteli muutenkin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Kokouksen aloitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jouko Karjalaisen alustus köyhyydestä ja eriarvoisuuden kasvusta Suomessa.
Tuloerot tasoittuivat Karjalaisen mukaan Suomessa 1960-luvulta 1980-luvulle maailmanennätysluokkaa, mutta yhtä dramaattisesti ne ovat sen jälkeen kasvaneetkin. Tuloerojen kasvu alkoi 1990-laman jälkeen ja jatkui katkeamatta vuoteen 2008 asti.
– Vaalikeskusteluissa Jyrki Katainen retosti tuloerojen pienentymisellä. Siihen on huomautettava, että hallituksen toimet vaikuttivat asiaan 0,17-prosenttisesti. Huomattavasti suurempi vaikutus oli vuonna 2008 alkaneella taantumalla, Karjalainen totesi.
Karjalaisen mukaan tuloerojen kasvattaminen on ollut suunnitelmallista. Se alkoi Lipposen ykköshallituksen aikana, jolloin ryhdyttiin puhumaan, että tuloerojen kasvu ei haittaa, jos köyhistä pidetään huolta.
– Köyhistä ei ole pidetty huolta, Karjalainen tylytti.
Niinpä tällä hetkellä muun muassa ikääntyvistä ja eläkeläisistä suuri joukko, viidennes yli 60-vuotiaista on pienituloisia eli elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Tämän joukkoon kuuluu noin 230 000 ikäihmistä.
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen
Myös järjestön uudessa, valtuuston yksimielisesti hyväksymässä ikääntymispoliittisessa ohjelmassa kamppailu eriarvoisuutta vastaan nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi. Eriarvoistumisen taustalla ohjelma näkee Suomessa 1990-luvun alusta noudatetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan, joka on suosinut6 kilpailukykyä. Julkisten palvelujen yksityistäminen on voimistanut sen kielteisiä vaikutuksia.
Ohjelmassa asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi arvokkaan vanhuuden turvaaminen jokaiselle. Se edellyttää kunnon eläkkeitä, laadukasta ja ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa, oikeutta valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja elämäntapansa.
– Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen ei riipu vain iästä. Joka kuudes eläkeläinen on työkyvyttömyyseläkeläinen, ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikäraja on joustava.
– Yhteiskunnassa on yhä enemmän eri-ikäisiä eläkeläisiä ja myös eri-ikäisiä ikääntyneitä, joilla on erilaiset kulttuurisesta taustasta, asuinpaikasta, terveydentilasta, tottumuksista ja koulutustasosta riippuvat elämäntavat ja tarpeet.
– Eläkeläiset ry arvostaa ihmisten oikeutta valita elämäntapansa ja tähdentää, että erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta. Erilaisuus ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta, ohjelmassa todetaan.
Henkilöstömitoitukset ikälakiin
Valtuusto käsitteli myös peruspalveluministeri Paula Risikolle maaliskuussa jätettyä luonnosta ikälaiksi. Eduskuntavaaleissa kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa vanhuspalvelujen säätämistä tällaisella erillisellä ikälailla.
– Jotta kaikki puolueet ja niiden kansanedustajat pääsevät lunastamaan tämän vaalilupauksen heti toimikautensa alussa, on uuden hallituksen ensitöikseen annettava lakiesitys ikälaiksi, valtuusto totesi hieman ironisesti.
Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos on Eläkeläiset ry:n mielestä riittävä pohja lain valmistelun loppuun saattamiselle ja lain säätämiselle voimaan vuoden 2012 alusta alkaen.
– Lakiluonnoksen jatkovalmistelussa on huolehdittava, että laki todella takaa ikäihmisille subjektiivisen oikeuden hoivaan ja hoitoon. Lakiluonnosta on korjattava niin, että lakiin sisällytetään vanhustenhoidon laatusuositukset mukaan lukien henkilöstömitoitus niin laitoshuollossa kuin kotipalvelussakin, määrätään vanhustenhuollon viranomaisvalvonnasta ja säädetään lain rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset sekä osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat lain toteuttamiselle, valtuusto vaati.
lehti 