Korotus ei Olli Kankaan mukaan ole välttämättä sata euroa, mutta ”jotain sieltä tulee”.
Kangas perusteli Ylen lähetyksessä keskiviikkoiltana näkemystään sillä, että asia on niin monelle puolueelle kynnyskysymys. Hän katsoi myös, että mikäli hallitus syntyy sitä nyt muodostamassa olevista puolueista, neuvotteluissa päädytään rakentamaan jonkinlainen köyhimmissä asemassa olevien ihmisten asemaa parantava köyhyyspaketti.
Perusturvan korotuksen toteutustapaan vaikuttaa se, miten paljon siihen on käytettävissä pelimerkkejä eli millä tavalla panostetaan tämän kysymyksen ratkaisuun ja millä tavalla kestävyysvajeen ratkaisuun.
Perus-turva on nyt monelle puolueelle kynnyskysymys.
Perusturvaetuuksien nostaminen on Kankaan mukaan monimutkainen juttu. Ongelmia muodostuu siitä, että perusturvakokonaisuudessa on monia toisiaan vähentäviä etuuksia. Esimerkiksi työmarkkinatuen nostaminen syö asumistukea ja toimeentulotukea, jolloin lopputulos on perusturvan saajan kannalta plus-miinus-nolla.
– Keikutaan kiikkustuoliansassa, kun perusturvaan tehdään muutoksia, kuvasi Kangas.
Yhtenä mahdollisena ratkaisuna saattaisi olla puhtaan köyhyyspolitiikan linjalle lähteminen. Tämä tarkoittaisi tuen jakamista esimerkiksi nykytasoltaan nostetun toimeentulotuen kautta.
Peruspäivärahan
kytköskysymys
Kangas otti myös tutkijan kannan kiistakysymykseen työttömyysturvan peruspäivärahan kytköksestä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työttömyyspäivärahan korotus hiertää neuvotteluissa, koska nykyisellään se nostaa automaattisesti myös ansiopäivärahaa ja johtaa perusturvakorotuksen kustannusten kasvuun.
Asiaa käsittelee hallitusneuvottelujen hyvinvointityöryhmä. Siellä on tiettävästi neuvoteltu vaihtoehdoista, joissa peruspäivärahan nostaminen ei nostaisi ansiopäivärahaa samassa suhteessa kuin nyt.
Kelan tutkimusprofessori Kankaan mukaan kytköksen katkaisemiseen ei ole tarvetta, jos rahaa on hyvin käytettävissä. Jos ei ole, on harkittava, autetaanko kaikkein huonoimmassa asemassa eläviä ja annetaan suunnatun köyhyyspolitiikan keinoin rahaa juuri niille, jotka sitä tarvitsevat vai jaetaanko rahaa kautta linjan tiettyyn tulorajaan saakka.
Köyhyyden luvut
Vajaa kolmannes työmarkkinatuen saajista saa toimeentulotukea ja asumistukea.
Työmarkkinatukea saavia 250 000, kansaneläkettä tai takuueläkettä pelkästään saavia 150 000.
Tuloistaan 90 prosenttia perusturvaetuuksista saavia 150 000 ja tuloistaan 50 prosenttia perusturvaetuuksista saavia 450 000.
Nykyisen tasoinen perusturva riittää kattamaan vain alle kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta vähimmäiskulutuksesta.
Perusturvalla elävien reaalitulot parin viime vuosikymmenen aikana laskeneet mm. asumisen kallistumisen seurauksena. Perusturvalla asuvien tuloista menisi ennen asumistukea noin 70 prosenttia. Asumistuen jälkeen asumiskustannusten osuus on 30–40 prosenttia.
uutiskirje 
