Ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset.
Päästäkseen suomalaisille työmarkkinoille ulkomaalainen joutuu kuitenkin usein ensin opiskelemaan suomen kieltä sekä ottamaan osaa muihin valmentaviin tukitoimiin, jotka eivät yleensä vielä riitä työllistymiseen. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista, joka perustuu Tilastokeskuksen kattavaan rekisteriseurantaan vuodesta 2005 lähtien.
Raportin mukaan taantuma vähensi vuonna 2009 selvästi työvoimapoliittisten toimien tehoa. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset työllistyivät toimien jälkeen selvästi edellisvuotta huonommin, laskua oli peräti kuusi prosenttia. Erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen työttömät työllistyivät selvästi huonommin kuin edellisenä vuonna.
Raportti osoittaa, että työvoimaviranomaiset eivät onnistuneet taantumassa mitoittamaan eivätkä ajoittamaan työvoimapolitiikan suhdannepoliittisia toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
Viranomaiset lisäsivät työllistämistoimien määrää työttömyyden kasvuun nähden niukasti eli vajaalla 800:lla. Tämä on sittemmin lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä. Kun viranomaiset ovat sittemmin lisänneet toimia, ne eivät ole auttaneet riittävästi, sillä työttömyyden rakenne on jo päässyt heikkenemään työttömyyden keston pitkittyessä.
Toimet suhdanteiden mukaan
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan työllistyminen näyttäisi onnistuvan matalasuhdanteessa parhaiten käyttämällä tukityöllistämistoimia ja suhdannenousussa parhaiten antamalla työvoimakoulutusta. Parhaiten työhön sijoittuvat ne työllistämistoimiin osallistuvat suhteellisen nuoret työttömät, joilla on korkea koulutustaso ja jotka saavat tukea työllistämistoimilla riittävän kauan.
Raportti osoittaa, että työvoimapolitiikan toimien jälkeisessä työhön sijoittumisessa on myös alueellisia eroja. Eroja on erityisesti siinä, kuinka paljon alueen työvoimaviranomaiset käyttävät työllistymiseen ammatillista työvoimakoulutusta ja mitä tukityöllistämistoimia alueella käytetään ja kuinka ne mitoitetaan.
Vain Pirkanmaalla tukityöllistäminen ja ammatillinen työvoimakoulutus onnistuivat vuonna 2009 maan keskiarvoa paremmin lisäämään työttömien työhön sijoittumista.