Keskisuomalaisen Saarijärven vesireitin alueen maanviljelijät haluavat pitää huolta omista vesistöistään ja vähentää pelloilta vesistöön tulevaa ravinnekuormitusta.
Saarijärven Kalmarin kylässä sijaitsevan Alajärven rantapelloille perustettiin viime keväällä yhtenäinen suojavyöhyke kolmen maatilayrittäjän yhteistyönä. Ainakaan Keski-Suomessa ei ole muita koko järven ympäröiviä yhtenäisiä suojavyöhykkeitä, joiden tarkoituksena on vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön.
Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt myönteisen päätöksen monivaikutteisen kosteikon rakentamisesta Saarijärven Kalmarinjärven Kaihlalahden pohjukkaan. Kahden maatilayrittäjän tiluksille perustettavan kosteikon tarkoituksena on vähentää pelloilta vesistöön tulevaa ravinnekuormitusta kierrättämällä ja hidastamalla veden virtausta.
Veden mukana liikkuva kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle ja samalla kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet, lähinnä fosfori, varastoituvat kosteikon maaperään.
Parhaat käytännöt haussa
Alueen maatilayrittäjä osallistuu myös WWF:n järjestämään Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkintokilpailuun, jossa tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä. Viljelijä on edelläkävijä innovatiivisten, varsinkin vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä muun muassa sijoittamalla lietteen suoraan kasvien juuristoon, käyttämällä kevennettyä muokkausta, toteuttamalla pitkäikäistä nurmikiertoa ja hyödyntämällä typensitojakasveja nurmiviljelyssä.
Idea yhtenäisen suojavyöhykkeen perustamisesta lähti liikkeelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun Maisa-hankkeesta, jonka tavoitteena on maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesireitin varrella.
– Saarijärven vesireitin alueen viljelijät haluavat pitää huolta omista vesistöistään, koska asuvat itse vesistöjen varrella, Hanna Kaihlajärvi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.
uutiskirje 
