YK:n ihmisoikeuskomitea on pyytänyt Suomea keskeyttämään Ivalon paliskunnan suunnittelemat porojen pakkoteurastukset. Niiden katsotaan tuhoavan perinteisen, vapaaseen laidunnukseen perustuvan poronhoidon Nellimin kylässä.
Ivalon paliskunnan määräämät pakkoteurastukset on mahdollistettu KHO:n päätöksellä viime keväänä. Päätös ei huomioi saamelaisten poronhoidon erityispiirteitä.
Nellimin poronhoitajilla vasoja on selvinnyt petojen vuoksi hengissä muuta paliskuntaa vähemmän ja siksi paliskunnan teurasvaatimus on epärealistinen.
Pakkoteurastettavaksi määrättyjen porojen määrä ylittää koko porotokan eläinmäärän.
Toimenpidekielto on voimassa väliaikaisesti, kunnes ihmisoikeuskomitea on päätynyt ratkaisuun asiassa. Tänä aikana pitäisi asian tarkastelu aloittaa myös kansallisesti.
Teurastuksella laajat vaikutukset
Laidunnukseen perustuvan porotalouden tuholla on laajoja kerrannaisvaikutuksia.
Kyseisten porojen laitumina toimivat vanhat metsät on rauhoitettu 20 vuodeksi vasta pari vuotta sitten. Jos luonnonmukainen poronhoito rauhoitusalueilla loppuu, Metsähallituksen kanssa tehty sopimus laidunmaiden hakkuurauhasta raukeaa.
Tokkakunnan olemassaolo on keskeinen myös koko Nellimin inarinsaamelaisen kulttuurin kannalta.
– Uusimman tutkimustiedon valossa Nellimin tokkakunnan toiminnan voidaan nähdä kantavan kulttuurillisia jatkumoita ylimuistoisesta saamelaisesta yhteiskuntajärjestelmästä, sanoo Saamelaiskäräjien jäsen Pekka Aikio.
– Pyyntiin, keräilyyn ja vapaasti laiduntavaan poronhoitoon perustuva yhteisö pitää elossa äärimmäisen uhanalaista inarinsaamelaista kulttuuria, joka on edelleenkin tutkimuksellisesta näkökulmasta täysin tuntematonta.
lehti 