Kun eduskunta keskiviikkona äänesti Kreikan apupakettiin liittyen Suomen takuista niin sanotussa Euroopan vakausvälineessä (ERVV), niin äänestyskäyttäytymisessä ei koettu yllätyksiä. Hallituspuolueet olivat yksituumaisesti sitoutuneet tukemaan tätä myös Suomen kannalta hankalaa, mutta nykyisen finanssikriisin oloissa kuitenkin ilmeisen välttämätöntä ratkaisua.
Sopimusmuutoksen nojalla ERVV:lle annettavien takausten kokonaismäärä nostetaan 440 miljardista eurosta 780 miljardiin. Suomen osalta takaus voi nousta nykyisestä kahdeksasta miljardista 14 miljardiin euroon. Kyse on siis takauksista, ei suorista lainoista.
Myös oppositio pysyi yhtenäisenä kriisirahastoäänestyksessä. Sen tarjoaman vaihtoehdon mukaan Suomen hallituksen olisi pitänyt ryhtyä ajamaan Kreikkaa suoraan velkasaneeraukseen. Ehkä tämä asia ei kuitenkaan ole yksin Suomen käsissä. Sama prosessi on nimittäin menossa muissakin euromaissa. Suomi oli yhdeksäs muutokset hyväksynyt euromaa. Saksa ottaa kantaa kriisirahastoon torstaina.
Myös keskustan eduskuntaryhmä äänesti vastaan, vaikka puolue oli edellisessä hallituksessa puheenjohtajansa Mari Kiviniemen johdolla ajamassa huomattavasti Suomen etujen kannalta nyt hyväksyttyä huonompia tukiratkaisuja. Silloin mukana ei ollut esimerkiksi sijoittajavastuuta lainkaan, vaan vastuu siirrettiin suoraan veronmaksajien kannettavaksi.
Nyt tekeillä olevassa Kreikka-paketissa on sijoittajavastuuta valikoivalla velkajärjestelyllä. Oikeaan suuntaan on nyt otettu pari askelta, mutta edelleen ollaan tien alussa eivätkä nämä toimet ole riittäviä. Samaan suuntaan tähtäävät myös käynnissä yhä olevat neuvottelut vakuuksista.
Nyt eduskunnassa hyväksytyn muutoksen myötä ERVV voi muun muassa antaa euroalueeseen kuuluville valtioille ennakollista tukea tai pääomittaa pankkeja.
uutiskirje 
